Pallohalli nousee pikkuhiljaa!
Piipahdin Karimäen mettässä heinäkuun 21. päivänä 2010. Tarkoituksena oli kuvata muutama työmaan alta ikuisiksi ajoiksi häviävä muisto. Tehtävä onnistui kohtuullisesti.
Yllä olevassa kuvassa näkyy Karimäen mettässä olleen talon kivijalka. Tässä talossa asuivat niin Karimäet, kuin sitten myöhemmin Texas Jimmy perheineen. Kovin suuri ei talo ollut, mutta kyllä siihen aikamoinen katras kerrallaan mahtui.
Mettästä löytyy myös kulttuurihistoriallinen kiviaita. Joku epäili myöhemmin mettässä asustavan liito-oravia, mutta se on ihan täyttä potaskaa - lepakoita korkeintaan! Kiviaidassa asusti sisiliskoja ja toisinaan siinä oli linnunpesiä. Karlssonin Masa arvelee aidan olevan samaa Viikinki -aikakautta, kuin Liekosaaresta löytyneet kivikiekot.
Mettässä oli ns. killikivi, jota vasten pelattiin rahapelikilliä. Kun en sitä oikean kiven paikkaa enää muistanut, otin parin potentiaalisen ehdokkaan kuvat. Tässä ensimmäinen ja alla toinen.
Tämän on edellistä ainakin puolet suurempi. Molemmista löytyy tasaiset pinnat. Edellinen vaikuttaa kuitenkin tässä tapauksessa houkuttelevammalta!
Huhtikuussa 2011 keikyäläis-kiikkalais-vammalalainen urheiluyhdistys, AC Beduins, järjesti nokkamiehensä Saku Virtasen johdolla jääkiekkoturnauksen. Finaalin jälkeen piipahdimme Sellon kanssa Karimäen mettässä. Niin, Tyrvään Sanomat kirjoitti pari päivää aikaisemmin, että muutama ensimmäinen puu on kaadettu Pallohallin työmaalla. Ilmeisesti nämä nykytoimittajat eivät osaa kirjoittaa ja/tai eivät ymmärrä asioiden oikeita merkityksiä. Kuten kuvistakin näkyy, on koko Karimäen mettä mennyttä kauraa ja maan tasalle vedetty! No, näillä kumminkin mennään!
Tämä on hieno kuva, sillä Kimpanpään talon lisäksi kuvassa keskellä näkyy isäntä itte, eli Pauli "Pampa" Kimpanpää. Jos ei joku muista, niin kerrataan tässä vaiheessa, että tuosta talosta ovat Veli, Paula, Seppo ("Sävi") ja Pauli vaikuttaneet omalta osaltaan tyrvääläiseen lentopallokulttuuriin ja -menestykseen. Kuvan vasemmassa yläreunassa näkyy Lyytikäisen Veijon (Henka) kototalon kattoa ja seinää. Henkalla oli myös osansa niin Kisan, kuin VaLePan historiassa. Niin, ja kaikki edellä mainitut hengailivat Karimäen mettässä.
Sello ettii killikiveä hakkuujätteen seasta. "Oliskohan se tämä?"
Karimäen mettän itäpuolella näkyy Person talo ja siinä välissä Härmän vainiot, kuten myös valtaoja eli Valtsukka.
Hakkuujätteet peittää kenturan sen verran hyvin, että mettässä ollutta pientä niittyä ei enää näy. Voi tietenkin olla myös olla niin, että se on päässyt viimeisen 45 vuoden aikana kasvamaan umpeen. Sitä pientä niittyä hyödynnettiin erilaisiin urheilutapahtumiin, kuten keihään heittoon. Parhaat heittäjät, Pampa ja Henka, pystyivät heittämään sen päästä päähän. Henkalla oli ilmakko, jota sai aina silloin tällöin lainaksi. Eräänkin kerran taas heitettiin keihästä ja Sello oli saanut ilmakon käyttöönsä. Oli Pampan vuoro heittää ja pojat olivat ryhmittyneet sektorin molemmin puolin, Henka toisella puolen ja Sello vastakkaisella. Kun Pampa kiskaisi keihästä yritti Sello ampua siihen lonkalta sillä seurauksella, että luoti osui Henkaa käteen. Nää oli sellaisia juttuja, jotka oli parempi sopia keskenään eikä viedä kotia, koska tapahtumaan olisi tullut ihan turhaan lisää vaikeusasteita juuri siihen hetkeen ja myöhempiin aktiviteetteihin. Muutama järkäle pääsi Henkan suusta ja kun jälki ei sitten lopulta ollut sen kummempi, kuin mitä kaatuessa tai oksiin repiessä muutenkin olisi tullut, saatiin asia hoidettua pois päiväjärjestyksestä. Tekevälle sattuu!
Runkoo pinossa, mettästä ei ole enää tietoakaan!
Kimpanpään Paulille on tehty ihan oma liittymä, jota ei tietenkään näy virallisessa kartassa, kuten ei sitä edellistäkään sitten 60/70 -lukujen taitteen.
Pallohallin runko pystyssä. Sitä vaan ollaan ihmetelty, että kun pallo lentää salin ikkunasta ulos ja putoaa takana olevalle rautatielle, niin kuka hakee? Ei siellä passaa niin vaan liikkua. Junia tulee ja menee. lisäksi ajolangoissa on yli 20 kilovoltin suurjännite. Saattaa käydä niin, että jossain tapauksissa matsit venyy, palloa ei saadakaan takaisin peliin!
Peab rakentaa, asiattomilta pääsy kielletty!
Mikä hallille nimeksi?
Vuosi takaperin tuli hallin nimiasiasta ajateltua seuraavaa:
"Asuin Vammalassa 1975/76 saakka, jonka jälkeen on tullut majailtua enempi muualla. Oma kosketus lentopalloon liittyy läheisesti Kisaan, koska muun nimisiä lentopalloseuroja ei siihen aikaan ollut ja kaikki se suksee ja mielihyvä, jonka lentopallosta ja sen seurannasta sain, liittyi joko Kisan äijien tai junnujen menestykseen. Suunnitellulle pallohallille - siitä kuulemma käytetään oikeammin nimeä Osaamiskeskus, jottei puurot ja vellit menisi sekaisin – pitäisi antaa passeli nimi. Nimiasiat ovat aina olleet Tyrväällä vaikeita asioita, kuten tuo kuntafuusioleikki osoitti. Järkiperusteisiin sekoitetaan liian usein tunnetta ja politiikkaa.
Näin nopeasti mieleen tulee muutamia vaihtoehtoja, kuten ”Kimpanpää -areena”, ”Kimpanpää - Lyytikäinen -areena”, ”Kisa -areena”, ”Tyrvää -areena”, ”Valepa -areena”… ei missään nimessä mitään Sastamala ja/tai Sasky -lähtöistä, sillä nimellä pitäisi olla riittävä kunnioitus ja liittymä alueen lentopallohistoriaa kohtaan. Viimeksi Sastamala -tyyppisestä ”hörhöilystä” puhui Lehdon Veikko, vieressä olevalla urheilukentällä Jukolan viestin avauspuheessaan 1959. Toisaalta nimeä miettiessä olisi varmaan parempi vähän tutkia paikallista lentopallohistoriaa. ennen kuin hakkaa mitään kiveen! Joku fiksu on sanonut aiemmin, että on vaikea ennustaa tulevaisuutta, jos ei tunne historiaa!"
En tiedä, onko hallin nimikilpailu jo käynnissä, vaiko onko jo tehty jokin kabinettipäätös ja lukittu se tiukasti kassakaappiin, josta sitten pläjäytetään esille viime metreillä ennen hallin avaamista! No, oli miten oli, kiteytän probleeman omasta mielestäni yksinkertaiseksi. Hallin nimen pitää olla ajaton ja sellainen, että tapahtui ympärillä mitä tahansa (ydinpommi, kuntaliitokset, eduskunnan voimasuhteet, hallitukset, EU, NATO, Olympialiike, Satarengas, E-liike, S-liike, Kesko, paikalliset yrittäjät, palkansaajat, EK, SAK, TUL, SVUL, Rosendahl, Pukinsarvi, JaNi, Seurahuone, Tarmon Grilli, Kino Tyrvään baari, Kisan kioski, VaPSin kioski, Marenki, paikallisseuran nimenmuutos jne), niin paikkakunnalla asuvat ja sieltä pois lähteneet voivat tulla hallille kannustamaan "omaa seuraa" ja sen edesottamuksia. Edellä mainittu pätee myös hallissa vieraileviin "vihollisjoukkueiden" pelureihin. Älköönkä siellä sallita tapahtuvan Pasi Nurminen -tyyppisiä ilmaveivejä ikinä - ne eivät kuulu tähän paikkaan!
"Kassakaappisopimuksella" viittaa kuntaliitoksen yhteydessä käytyyn nimileikkiin. Omassa päässä hallille on ihan kelpo nimi, mutta tässä tapauksessa näkisin paikallisen kansanäänestyksen olevan paikallaan. Miten se sitten tehtäisiin, jää hallin puuhaporukan käsiin. Paikkakunnalla on ollut, on ja tulee olemaan hienoja pelureita, joten yhteisen lintukodon nimi on heille saatava ennemmin tai myöhemmin. Mieluummin ennemmin!
Koirat haukkuu, karavaani kulkee!
Pallohallin peruskiven muurauksesta oli komea juttu Alueviestin 31.8.2011 ilmestyneessä numerossa. Paikalla oli muun kerman lisäksi opetusministeri Jukka Gustafsson. Jukan Tyrvään kierrokseen oli lisätty myös epävirallinen käynti Mantsun kentällä. Lehden mukana olleessa Yrittäjäviestissä rehtori Antti Lahti kertoi perusteet, miten pallohalli tullaan nimeämään.
Koska originaalia juttua ei ole tässä yhteydessä käytettävissä (= tilauksessa on), niin täytynee todeta lyhykäisesti siinä kerrotun, että Pallohallin nimi myydään eninten tarjoavalle. Kansankielellä ilmaistuna, eniten maksava, saa nimetä hallin mieleisekseen. Kenelle raha maksetaan ja millaisesta sopimusajasta tai -tyypistä on kyse, ei jutusta selvinnyt - vain perusidea (money talks - no history and/or citizens).
Toistaiseksi on faktaa, että Vammalaan rakennetaan Pallohalli kerran viidessäkymmenessä vuodessa. Rakentamisiin liittyvät jutut ovat samantyyppisiä sekä myös Ammattikoulun rehtorit ovat olleet varsin omapäisiä, kuten aikanaan Arposen Pekka ja nyt Antti "Midas" Lahti.
Yrittäjäviestissä kerrottu nimeäminen on kovin erilainen, kuin itse asiasta ajattelen. Varmaankin tästä johtuen näin sitten hetken päästä unen. Onko kyse enne- eli etiäisunesta, vai jostakin muusta, tullaan sitten näkemään myöhemmin.
Uni menin seuraavasti: koska EU:n säännökset määrittävät riittävän suurten julkisten hankintojen, tässä tapauksessa myös lahjoitusten ja tukien, olevan vapaata riistaa myös kyseisen maan ulkopuolellakin, oli nimiehdotuskilpaan tullut mukaan lukuisa määrä yrityksiä ja yksityishenkilöitä myös paikkakunnan ulkopuolelta. Jossakin suuressa tapahtumassa, olisiko ollut hallin avajaiset tai joku muu vastaava tapahtuma - ainakin halli oli väkeä pullollaan, tunnistamaton henkilö puhui mikrofoniin katsomon toisessa päässä. Hän kertoi, että tarjouskilvan oli voittanut kumi- ja nahka-toimialan johtava monikotimainen Jortikka Yhtiöt vuositasolla seitsennumeroisella tarjouksellaan. Pitkän puheen aikana, unessa se oli jotakuinkin plaa, plaa, plaa, hän lopuksi mainitsi yrityksen, osin mustaa makkaraa muistuttavan, logon komeilevan niin pallohallin seinällä, katolla, kuin joukkueen pelaajien asuissa aina edustuksesta nuoriin. Seurasin tilannetta tovin hölmön oloisena, kunnes aloin voida huonosti. En pystynyt sanomaan muuta, kuin "ei PERKALE, joku roti se on talkkunansyönnissäkin"! Sitten heräsin yltä päältä hiessä. Nousin ylös ja vilkaisin pöydällä lojuvaa Yrittäjäliitettä - uni oli unta, mutta nimeämisjuttu on totta.
Eteenpäin mennään, eikä sade haittaa enää rakentamista.
Sisäänkäynti on enempi lieriön, kuin pallonmuotoinen.
Pallohallin katto on viisto. Lyytikäisen Henkan kototalo näkyy radan takana oikealla.
Pallohallin Person puoli kutsuu Lousajassa asuvia!
Taustaa lentopallon sarjatoimintaan!
Pallohalli nousee omia aikojaan. Kun mietitään nimiasiaa, voidaan ja kannattaakin vilkaista vähän taaksepäin. Oheinen ilmakuva on Maanmittaushallituksen ottama vuodelta 1956. Eli aikakaudelta, jolloin Tyrväällä sen paremmin, kuin Vammalassa, Kiikassa tai Keikyässä ei ollut vielä yhtään virallista lentopallojoukkuetta. Niin, syyhän oli se, että viralliset suomalaiset lentopallosarjat, joissa olivat mukana niin SVUL:n, kuin TUL:n joukkueet, käynnistyi vasta vuotta myöhemmin, eli 1957.
En tiedä, mahtoivatko VaPSin, Tyrvään Kisan tai Kiikan Pallo-Kerhon lentopalloilijat haikailla tuolloin uutta pallohallia Karimäen mettään? Keikyän urhot, FC-57:n pelaajat, eivät ainakaan, koska seura perustettiinkin vasta vuotta kuvanottohetkeä myöhemmin. Kuvassa näkyy hienosti Kimpanpään ja Lyytikäisen talot. Onhan siinä myös Heikkilän, Viljasen ja Karimäen talot, joskaan niiden merkitys paikallisen lentopallon tulevien vuosien sukseeseen ei ollutkaan kahden edellä mainitun veroinen.
Kaiken kaikkiaan kuva on erittäin hieno ja kertoo paljon paikkaa tunteville. Mielenkiintoinen yksityiskohta siinä on kuvan oikeassa alareunassa näkyvä tavarajuna, jonka höyrykäyttöinen veturi on juuri Lyytikäisen talon kohdalla. Henka ja Pampa (molemmat 6 v.) seurasivat tuolloin varmasti enemmän ohikiitävien junien kulkua, kuin miettivät tulevia lentopallotapahtumia! Koska junat ohittavat uudenkin hallin päivittäin, niin yksi vaihtoehto olisi myös "Lokomotiv Areena". Eikä tällä nimellä sitten olisi mitään tekemistä Jaroslav Lokomotivin kanssa.
Ilmakuvassa näkyvän Muistolan koulun juhlasali on otteluareenana alla olevassa kuvassa, jossa Kisa kohtaa Suomi-sarjassa ilmeisestikin Oulun NMKY:n. Kuvan vasemmassa yläreunassa puolapuiden päällä ottelua seuraavat Mäkisen Artsi, Kimpanpään Pampa ja Lyytikäisen Henka.
Viime vuoden elokuussa tuli paikallislehtien kautta tieto siitä, että Pallohallin nimi "myytäisiin". Olen käsitykseni asiasta ilmaissut. Nyt huhtikuussa tilanne on kypsynyt uuteen lehtitietoon, josta on ohessa ote Alueviestistä. And the Winner is Vexve! On erinomaisen hienoa Ammattikoulun oppilaiden saadessa mahdollisuuden nykyaikaisten työ- ja apuvälineiden käyttöön. Jos vielä paikalliset yritykset ovat omalta osaltaan tukemassa niihin liittyviä hankintaprosesseja, niin entistä hienompaa. Sitä vaan on vaikea ymmärtää, millä tavalla työstökone liittyy pallohallin nimeen? Käsittääkseni sitä ei tulla sijoittamaan Pallohallin katolle yrityslogoksi.
Tähän mennessä pahin skenaario on ollut nimen myyminen Jortikka Yhtiöille miljoonaluokan vuosisummalla. Nyt lehdissä mainittu 50 tuhatta euroa on suuri rahasumma. Muistaakseni sopimusta ollaan tekemässä viideksi vuodeksi, joten vuodessa se tarkoittaa 10 tuhatta euroa ja kuukaudessa 833 euroa. Kukin voi tykönänsä miettiä, millaisin ponnistuksin tuollaisen summan saa haalittua kasaan. Tällä kohdin täytyy todeta verbin "myydä" joutuneen joko taitamattomien käsiin tai sitten sen eteen on laitettu kerroin k, joka lähenee asymptoottisesti nollaa. Mitähän perunakilo mahtaisi maksaa torilla tällä logiikalla?
Presidentit kiertää Tyrvään
Ei saatu Sauli "Sale" Niinistöä Tyrväälle! No, eipä ollut ensimmäinen kerta, kun näin kävi. Viimeksi kesällä 1959 presidenttimme Urho Kekkonen teki viime hetken oharit ja jätti tulematta Jukolan viestin avaukseen, joka pidettiin Keskusurheilukentällä. Tyrväässä lienee jotakin sellaista, joka luotaantyöntää presidenttejä paikallisista tapahtumista. Tosin kerrotaan Kekkosen käyneen muissa merkeissä Tyrväällä useitakin kertoja paikallisen tuttunsa luona. Pallohallin avajaisiin on tulossa joko pääministeri Jyrki Katainen tai Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Hienoa! Ratakadun toisella puolen Tyrvään keskusurheilukentän avajaisissa olivat aikanaan paikalla ministeri K. Kleemola ja maaherra E. Härmä.
"Valtakunnan urheilulautakunnan puheenjohtajan ministeri K. Kleemola juhlapuhe: Hän lausui, että urheilutoiminnassakin tullaan usein kannattaako -kysymyksen eteen. Täytyy kuitenkin nähdä enempi ja pitemmälle kuin senttien ja sekunttien kymmenesosiin. Tiedetään, että pyritään hyvän kunnon saavuttamiseen, mutta siihen emme pääse kuin harjoittelemalla, joka vaatii sitkeätä työtä ja terveitä elämäntapoja. Meidän on vaikeata vaikuttaa puhumalla nuoriin poikiin, mutta näyttämällä urheilun avulla heille, että tiettyihin päämääriin päästään vain lujalla työllä, voimme heitä parhaiten kasvattaa. Urheilu kasvattaa tarmoa ja tahtoa ja opettaa pyrkimään määrätyllä tavalla päämäärään. Jokapäiväinen elämä on yrittämistä, jossa usein vaaditaan suurta suorituskykyä, johon urheilu kehittää harjoittajaansa. Urheilu on siis myös henkistä kasvatusta ja se kasvattaa hyviä tovereita. Huippu-urheilua tarvitaan urheilijoitten esikuviksi ja tiennäyttäjiksi, mutta heidän tulisi olla samalla myös kansalaisina esikuvallisia, koska nuoriso seuraa myös heidän esimerkkiään. Urheilu toimii myös kansallisen hengen lisääjänä. Puhuja toivoi lopuksi Tyrvään urheilevan nuorison kohottavan tällä kentällä urheilun lipun korkealle."
Pohdittaessa, kumpi olisi parempi parempi esimerkki paikalliselle nuorisolle Pallohallin avajaisissa: ketjuun tupakkia polttava pääministeri, vai itse urheilua aktiivisesti harrastava Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri? Nostaisin peukun jälkimmäiselle! Toki molemmat osaavat hoitaa avajaispuheet mallikkaasti varsinkin, kun joku on ne jo valmiiksi kirjoittanut. Tässä tapauksessa Stubista voisi olla paikkakunnalle merkittävää hyötyäkin ihan noin ministerien maakuntamatkailun merkeissä. Senaattori Satonen voisi kutsua Alexsanderin paikkakunnalle jo päivää paria ennen vihkiäisiä. Siinä ehdittäisiin sitten hoidella paikallisyritysten ulkomaankauppa-asioita, kiekkomiehen poikana Alexander voisi osallistua sekä VaPSin että AC Beduinsin kiekkotreeneihin, Tyrvään Teräsmieskisaan, juosta osuuden kaksi 1959 järjestetyn Jukolan viestin radoista alkuperäisellä kartalla, tutustua Tyrvään Mantaan ja syödä suuntäydeltä karkunlimppua ja kutunjuustoa. Mikä olisikaan sen parempi tapa saada urheiluhenkinen ministeri oikein kunnolla sisälle paikallisiin asioihin ja tapahtumiin. Niin ja avajaistilaisuuden lentopallo-ottelussa Alexander voisi pelata hallitsevan Suomen Mestarin riveissä vaikkapa liberona Alahärmän Moukarin, Olli Kunnarin, rinnalla. Näillä jos millä saataisiin ministerille mukava käynti ja muistot!
Pallohalli avattiin ja uusi kuntafuusio julkaistiin
Aikaa on kulunut ja vettä virrannut Vammaskoskessa. Vihkiäisjuhlat lopulta pidettiin ja paikalle tuli, kuin tulikin eräs maan tunnetuimmista tupakkimiehistä - Stubbi olisi ollut parempi esimerkki nuorisolle, mutta joku muu asia oli järjestäjille tärkeämpää. Pari otteluakin on jo ehditty pelata, joten Pallohalli on päässyt tarkoitustaan vastaavaan käyttöön.
Pallohallin ensimmäisessä Mestaruussarjaottelussa, nykyisessä Lentopallon Mestaruusliigassa, kohtasivat VaLePa ja Isku-Volley Tampereelta. Ottelu päättyi kotijoukkueen voittoon, tietenkin. Siinä ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä, varsinkaan viime kevään sukseen jälkeen. Mielenkiintoisen ilmoituksen, ehkä lapsuksen, teki VaLePan taustoissa vahvasti häärinyt, nykyisin Lentopalloliiton hallituksen puheenjohtajana sekä Arkadianmäen hakkurina toimiva Satosen Arto. Ja tietenkin siinä paljon parjatussa Naamakirjassa eli Facebookissa.
Arto kirjoitti VaLePan ottaneen voiton paikallisvastustaja Isku-Vollyesta. Olikohan kyse ennenaikaisesta kuntauudistuksen tiedotteesta, vai mistä?
"Paikallisvastustaja" on ainakin tähän asti mielletty saman kaupungin/kunnan alueella toimivaksi seuraksi. Tyypillisiä paikallisvastustajia ovat olleet Jokerit ja HIFK, TPS ja TuTo, Ilves ja Tappara, kuten myös Perungan Pojat ja Napapiirin Palloketut. Arton kirjoitushan tarkoittaisi sitä, että Vammala ja Tampere liittyisivät yhteen. Se ei kirjoituksesta selviä, mikä tulisi olemaan uuden kunnan nimi!
Asiaa pohdittiin vähän syvempään ja kun kerran miestä itseään ei saatu kirjoitustaan selvittämään, tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että Artolle on sattunut ns. "panovihrepaholainen". Kun vielä tietää miehen käyneen Tampereella töissä Vammalasta käsin, niin se selittänee epätarkan ja väärinymmärryksen mahdollistavan kirjoituksen.
Toisaalta lausahduksessa on pikkaisen kyllä perääkin. Tampereen Isku-Volley on kolme Suomen mestaruutta vuosina 1958-1961 voittaneen Järvensivun Kisan pohjalle perustetun Rantaperkiön Iskun jälkeläinen. Rantaperkiön Isku voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden vuonna 1963, jolloin joukkueen tehopelaajana hääri Tyrvään Kisan kasvatti Heikki "Hessu" Jokela. Vammalan Kisan huippuvuosina 70-luvulla Kisassa pelasivat iskun miehet Veli-Pentti "Joli" Jokitie sekä Timo "Timppa" Virta. Molemmilla oli muutaman vuoden hallussaan paikalta ponnistamisen Suomen ennätys, taisi olla 104 cm. Arto "Artsi" Mäkistä lainattiin vuorostaan Iskulle 90 -luvun puolivälissä, jolloin lehdet kirjoittivat vähän yli nelikymppisen miehen olleen liian vanha. Mutta mikä vanha se semmoinen on, jonka ei tarvitse nuorempiensa kanssa kentällä hävetä! Edellä mainittujen lisäksi sekä Iskua että VaLePaa on valmentanut, mäntsälän lahja suomalaiselle lentopallolle, "Pispalan Jim Carey" Juha "Julle" Hämäläinen. Niin, että on siinä lauseessa pikkaisen perääkin.
Pallohalli on korkattu!
Tulihan se sitten mahdollisuus käydä tekemässä tutustumisreissu uuteen Pallohalliin. VaLePalla oli sopivasti kotimatsi Korson Vetoa vastaan. Tässä oli jo sinänsä se hyvä, että kävisi ottelussa sitten miten tahansa, niin aina kotijoukkue voittaisi. Hommasin liput etupeltoon Kahvila Tyynestä. Vähän sitä ihmettelin ostohetkellä, että missäs ne paikkanumerot ovat, mutta annoin itseni uskoa, että kyllä se siellä pelipaikalla selviää. Päästäkseni paremmin 70 -luvun huippulentopallohuumaan, otin mukaan entisen tyttöystäväni. Matkasimme jalan kohti Pallohallia. Uosson risteyksestä koukattiinkin Välikadulle ja hetkeksi pysähdyttiin katsomaan Mantsun kentän nykymenoa - parempiakin päiviä on nähty! Siitä oli tarkoitus jatkaa Välikatua Urheilukadulle, mutta juuri, kun päästiin Mäkelän Jaskan pirtin kohdalle ja havaittiin miehen olevan kotona, eikä kalassa, huomattiin matkan tyssäävän. Välikatu oli katkaistu juuri siltä osalta, jolla Välikatu yhdistettiin Välikatuun 80 -luvulla. Jotain kaivuuhommia oli menossa. Oli tehtävä reitin muutos ja päädyimme kulkemaan Hakakadun kautta Kisakadun päähän, koska Koivukadulta Salmivaaran vierestä ei enää pääse pellon yli. Ovat, perkale, rakentaneet siihen rivitaloja - jo vajaan 30 vuotta sitten. No, Hakakadulla muisteltiin hetki Kutilan Jukkaa ja jatkettiin Urheilukadun ja Kisakadun risteykseen kävelytietä, joka ei näy Vammalan (Sastamalan) virallaisessa karttapalvelussa, kuten ei näy se Kimpanpään Paulillekaan menevä tie. Päätin tehdä kisakatukierroksen. Numeron seitsemän kohdalla pysähdyin ja katsoin Karimäen mettään päin. Kivelän talon kuistin kohdalta näkyi Pallohallin nimikyltti. Vähän hämärää oli yllä, mutta alla näkyi selvästi "Areena". Piti hetki pyyhkiä okulaareja, että näki sen yläpuolisen tekstin paremmin ja siinähän luki "Tyrvää". Olin saanut lisätehtäväksi käydä tarkistamassa, löytyisikö ne poikien elokuussa Kimpanpään ylikäytävälle laittamat littaantuneet kolikot siitä radan varresta, mutta eivät löytyneet nytkään.
Lopulta astuttiin Pallohallin ovesta sisään. Oudolta näytti kaikki! Eikä ihme, kun ei aiemmin ollut rakennuksessa käynyt. Jotenkin päähän oli taottu, että ylös pitää mennä ja sinne mentiinkin. Yläovella järkkäri kysyi lippuja. Ihmettelin, miksi lippu otettiin kokonaan pois, eikä kulmaa vaan repäisty! Kaveri sanoi, että saat tästä toisen tilalle, jos lähdet pelin aikana katsomosta pois. No, mutta perhana, miten siihen omaan paikkaansa osaa ilman lippua - ei lätkämatseissa ilman lippua edes pärjää. Eikun eteenpäin, porukkaa oli kokolailla jo paikalla. Osa oli sellaisen poliisin "Pääsy kielletty" -nauhan sisäpuolella ja sitten huomasin penkillä paperin, jossa oli teksti "kausikorttilaiset". Jonkun matkaa piti eteenpäin kävellä, että ensimmäinen vapaa paikka löytyi. Ylemmällä rivillä istui pari pikkujätkää, jotka hinkkasivat kuraisia saappaitaan uuden penkin selkänojaan - piti sanoa, että ymmärsivät lopettaa. Ennen ottelun alkua paikat alkoivat täyttyä ja havaitsin myös, että Korson faniryhmän rumpali oli tehnyt pesän aivan istuinpaikkani viereen.
Katselin alas kentälle ja aloin tehdä asemointia. Olin etukäteen kuvitellut katsomon olevan 180 -asteen vaihesiirrossa, eli kentän vastakkaisella puolella. Nyt sitten oltiin niinpäin, että kentän radanpuoleinen pääty oli Karimäen talon päällä ja Ratakadun puolen pääty Viljasen talon päällä. Mikäli katsomo kaatuisi taaksepäin, jouduttaisiin Härmän prunneilta laskevaan Valtsukkaan, mutta se on onneksi matala. Jos kaikki ottelut pelataan samalla logiikalla, niin tämähän merkitsee kotijoukkueen aloittavan Karimäen päädyssä ja vierasjoukkueen Viljasen päädyssä. Koitin myös etsiä sitä keihäänheittopaikkaa, ja löytyihän se paremmin kentän Heikkilän/Nikkasen puoleiselta osalta. Nytkin voisi Pampa tulla kiskaisemaan pisimpiä kaaria. Ei sille kuitenkaan kunnon vastusta löytyisi. Ainoa, josta ihan oikeasti olisi vastusta, on Rehakan Tane. Lämmittelyn aikana homma näytti hyvältä ja olinkin näkevinäni Henkan näköisen hologrammin hymyilevän suu virneessä Karimäen päädyn yläosassa - vieruskaveri ei mitään nähnyt.
Sitten alkoi peli. Ensimmäisen erän aikana selvisi, että istuinpaikasta näki kyllä hyvin kentälle, kun vaan pystyi vääntäytymään 45 -asteen kulmaan. Rumpujen desibelien noustessa Kuulonhuoltoliiton suosittaman rajan yläpuolelle pulpahti mieleen, että jos tämä olisi nautintoa, niin millaista se sitten helvetissä mahtaisi olla? Erätauolla alkoi kahvihammasta kivistämään. Mutta, mutta eihän siitä mihinkään voinut mennä. Jos hanurisi ylös nostat, niin uusi paikanomistaja on nopeasti siinä, mihin luulet palaavasi. Ei auttanut, kuin istua ja kuunnella sulosointuista rummun pärinää seuraavassa erässä. Onneksi kotijoukkue vei vastustajaa, kuin kuoriämpäriä (3-0) ja päästiin pikaisesti pois.Vastustajan valmentajana toimi Lindbergin Jokke, johon tuli ensimmäisen kerran törmättyä Tuomisen Teuskan häissä. Ei se nyt sitten sellainen ennakko-odotuksen mukainen nautinto ollutkaan, mutta odotinko liikaa? Pakko on toki myöntää peruskatsojalla olevan erilaiset odotusarvot Karimäen mettää kohtaan, kuin itsellä. No, täytynee tehdä useampia visiittejä, jotta pystyy muodostamaan paremman kokonaisnäkemyksen - ei ammuta viestintuojaa!
Pallohalliin on investoitu paljon rahaa. Ammattikoulun vanha Pallohalli täyttää kohta 50 vuotta ja Sylvää 40 vuotta, voidaankin hyvin sanoa Tyrväällä rakennettavan uusi Pallohalli joka 40+ vuosi. Tämän vuoksi katsomostakin kannattaisi tehdä sellainen, josta kaikki lipun maksaneet näkevät kohtuudella kentälle. Nykyratkaisusta kiittää Suomen Fysioterapia- ja Kiropraktikkoliitto, mutta ihan varmasti paikalliset metallialan ammattilaiset saisivat suht'helposti reuna-alueen penkit kääntymään ja katsojan olotilan parantumaan. Sylvään ongelma oli numeroimattomat paikat. Ikävää oli tulla muutama tunti ennen pelinalkua paikkaa varaamaan, kun sitten pelin alkaessa joku juuri siinä paikassa viimeiset kolmekymmentä vuotta istunut ajoi sinut pois. Ihan varmasti paikat pystyy merkitsemään siten, että ilman erillistä tietojärjestelmää voi luottaa oman paikan olevan vapaana peliin tullessa. Toki kausikorttilaisilla pitää olla parhaat paikat, mutta odotettavissa on Pallohallissa käyvän muitakin. Sitäpaitsi lentopalloviihdetapahtuman miellyttävyyttä lisäisi huomattavasti mahdollisuus käydä erätauolla juomassa kuppi kahvia ja/tai syömässä makkaraa, jolloin saattaisi tavata myös vanhoja tuttuja sekä vaihtaa muutaman sanan nykyisen "moro" lisäksi. Myös järjestävän organisaation kassa karttuisi. Muunnettua totuutta olisi väittää paikkaa käytettävän lähitulevaisuudessa erityisesti muuhunkin, kuin lentopallotapahtumiin. Pallohallissa on hienot penkit. Tämän vuoksi sopisi olla niitä sotkematta, tai jos niitä sotketaan, niin nostetaan sitten lipunhintaa siten, että se sisältää muutaman euron siivousmaksun. Toki voidaan mennä Muistolassa käytettyyn "kengät jätetään luokan ulkopuolelle" -meininkiin, jolloin ala-aula olisi täynnä kenkäpareja - parhaimmillaan parituhatta. Faneja saa ja pitää olla. Katsojaystävällistä olisi, jos "soitinfanit" sijoitettaisiin sellaiseen kohtaan, jossa he voisivat toteuttaa itseään aiheuttamatta piinallisia hetkiä sen paremmin katsojille, kuin pelaajille.
Tämä oli tässä!
Pallohallin rakentamisprosessi on kestänyt pari ja puoli vuotta. On ollut mielenkiintoista ja väliin vähän turhauttavaakin seurata Karimäen mettän muodonmuutosta. Onneksi mitään sukupuolenvaihdosta ei ole tapahtunut, joten Karimäen mettä elää omana itsenään. Hallista löytyy Karimäen pääty ja Viljasen pääty, vielä kun seinälle saataisiin tyrvääläisen lentopallohistorian suurmiesten ja -naisten nimet, niin tietäisi nuorisokin, ketkä tietä ovat heille siloittaneet. Keikyässä ollaan Pallohallia pikkuhiljaa hävittämässä, joten sieltäkin olisi saatavissa pitkä liuta mestareiden nimiä.
Tyrvään Kisa pelasi ensimmäiset mestaruussarjakarsintansa Muistolan ulkokentällä 1961. Ammattikoulun vanhasta Pallohallista nousi Vammalan Kisa mestaruussarjaan pelatakseen Keikyän hallissa ensimmäiset ottelunsa. Sylvään kautta on kierrytty Karimäen mettään todelliselle lentopallokolmiolle, josta pääsee kivenheitolla toinen toiselleen. Nyt on VaLePan tehtävä pitää tyrvääläisen lentopallon mainetta yllä muutakin, kuin vain muutaman ohimenevan vuoden ja tuottaa katsojille sellaisia unohtumattomia muistoja, joita Kisa teki 70 -luvulla. Niitä, joita me dinosaurussukupolven kasvatit vielä muistamme. VaLePan suuruuden muistoja muistelkoon nykynuoriso kolmen-neljänkymmenen vuoden kuluttua, kun me dinosaurukset kasvamme jo koiranputkea.
Kisan B-pojat 70 -luvun alkupuolella Muistolan salissa. Takaa vasemmalta: Ari Välimaa, Markku Sundberg, Jouni Päiväläinen, Timo Malinen. Edessä vasemmalta: Jarmo Sundgren, Lasse Rantanen, Seppo Karimäki ja Pekka Klinga. Joukkueen valmentaja Pekka "Kettu" Valkama. Sundgrenin Jarmokin ehti asua hetken aikaa Karimäen mettässä samassa talossa, jossa asuivat aiemmin Heikkilät ja Nikkaset.
Kisan 70 -luvun lentopalloherruudesta on muistojen lisäksi jäljellä vain Mäsi! Mies oli omimmillaan jääpyhätöissä ja lämmää vieläkin kovempaa, kuin yksikään vapsilainen.
VaLePan aika tehdä unohtumatonta historiaa!
Lähteet:
Ammattikoulun uusi palloiluhalli osa 1
Ammattikoulun uusi palloiluhalli osa 2
Alueviesti & Tyrvään Sanomat