Tyrvääläinen taiteen moniottelija ja pohdiskelija!
Törmäsin vanhaan koulukaveriin Pekka "Peku" Laaksoseen reilun kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Mies vaikuttaa Ryttylässä, Riihimäeltä kivenheiton verran pohjoiseen. Hän asuu Riihimäen Lasi Oy:n 1937 ostaman Ryttylän Lasitehtaan entisellä tontilla. Paikka on siitä erikoinen, että kun lapiolla pistelee riittävän syvälle, niin vastaan alkaa tulla jos jonkinmoista lasitavaraa. Tilanne on samankaltainen Pilven tontin ja Oppikoulun vanhan osan kanssa. Koska edellisestä tapaamisesta on sen verran aikaa, on ehkä parempi avartaa Pekan lapsuutta ja nuoruutta.
Pekka asui pikkusällinä Liekolankadulla entisen kunnanlääkäri Ståhlbergin puutalossa, nykyisen tai oikeastaan jo nyt entisen Sokoksen talon takana. Myöhemmin Laaksoset muuttivat Roismalaan. Aittalahden koulun oppimäärien lisäksi Pekka opiskeli innokkaasti jalkapallotieteitä Kalssun kentällä. Nämä opit, nopeitten jalkojen lisäksi, toivat hänelle aivan huimaa menestystä 60 -luvulla. Jos vanhoja Tyrviksiä tutkisi, löytäisi miehen sieltä pörssikärkenä ja "Tyrvään Maradonana" vuosi vuoden jälkeen niin KuPS:n, kuin Hakan riveistä. Tehtyjen maalien määrää mies kyllä pikkaisen vähättelee kertomalla niiden syntyneen useasti samalla tavalla: "Sundbergin Maka tai Kyynäräisen Esko vetivät alhaalta pitkän ylös, jonka hän sitten juoksi kiinni ja pisti maaliin"! Niin, helpoltahan se näin kuulostaa, mutta olihan siinä joka kerran vähintään pari pakkia ja veskari vielä hoideltavana. Puolueettomasti on kyllä todettava Pekan kuuluvan 60 -luvun Nappulaliigan "Golden Six -ryhmään" ja sen hyökkäyskolmikon keskusmieheksi. Tässä kokoonpanossa ovat laidoilla kova- ja tarkkapotkuiset Klingan Pekka sekä Rantalan Julle, puolustuksessa luutivat majakka ja perävaunu -yhdistelmä Sundbergin Maka ja Moituksen Jakke, maalia vartioi ulottuva Välimaan Aku.
Myöhemmin Pekka innostui käyttämään nopsia jalkojaan tartanilla. Monenmoista menestystä tuli Voiman riveissä, ehkäpä kruununa Lähdekorven Karin, Markulan Tapion ja Uusi-Mikkolan Simon kanssa saavutettu B-junioreiden 4 x 100 m SM -hopea. Jos oli nopsat kintut, niin oli myös kimmoisuutta. Pekka ponnisti paikaltaan 70 cm. Tämä ominaisuus auttoi koulun lentopallokuvioissa. Pelirooliksi muotoutui passarin paikka. Kisan A- ja B-poikien menestyksen ollessa huipussaan kyseli Tuomisen Teuska Pekkaa Kisaan pelaamaan, mutta tämä kortti jäi kääntämättä. Hän kertoo olevansa sen aikakauden kasvatteja, joka pääsi nauttimaan tyrvääläisen lentopallon menestyksen huumasta niin Keikyän Pallohallissa, kuin Sylväällä.
Oli miehessä toki muunkinlaisia ominaisuuksia. Laaksosille tuli kotiin Aamulehti. Tamperelaisen jääkiekon toistaiseksi menestyksekkäin vuosi on ollut 1960, jolloin mestaruussarjasta tuli kolmoisvoitto. Ilves otti kultaa, Tappara hopeaa ja KooVee pronssia. Kun lehti pullotti erilaisia kiekkouutisia, oppi nelivuotias niitä lukemaan ja pääsi näin nauttimaan painomusteen tuottamasta hyvänolontunteesta. Oli siitä sitten omat huonotkin puolensa, tai miten sen ottaa! Pekasta tuli nimittäin tuolloin armoton Tappara -fani, josta taudista ei ole päässyt eroon sitten millään.
Olimme pari vuotta samalla luokalla lukiossa. Erityisesti mieleen on jäänyt 7E -luokka (nykyisin puhuttaisiin 2E -luokasta), joka oli koottu aineksista pitkän saksan lukijat, tuplanneet ja muuten vaan mukana pyörineet. Istuimme ainakin biologian tunneilla vierekkäin takarivissä. Opettajamme Kaija "Sorsa" Saarisalo piipahti aina silloin tällöin luonamme ihmettelemässä, että miksi oppiaineen ihmeelliset salat eivät tahtoneet meitä kiinnostaa! Itse käytin kyseisen ajan fysiikan tehtävien ratkomiseen, kun taas Pekka kirjoitteli sellaisia "tahroja paperille", joista "Sorsa" ei päässyt jyvälle, vaikka Pekkaa asiasta tenttailikin.
Nyt sitten 30+ vuotta myöhemmin on auennut tuo Pekan varhainen kirjoitusvimma. Olisihan se täytynyt jo silloin 1974/1975 tajuta, mutta kun ei, niin ei! Vastaus oli kerrottu jo vuotta aiemmin, jolloin Hector julkaisi kappaleensa "Lumi Teki Enkelin Eteiseen" (1973). Siinähän sanotaan ihan selvästi: "Äiti kysyi, "Miksi tuo runoja rustaa? Lapsi on kai päästänsä sekaisin". Niin, ei Pekka päästänsä ollut sekaisin, vaan rustaili runoja. Siinä samalla aloitteli sanoittajan ja säveltäjän uraansa.
Kirjoitusten jälkeen Pekka suuntasi Parolannummelle. Samassa tuvassa majaili tyrvääläiseen lentopalloon myöhemmin oman osansa tuonut Eskon Mauri. Ammatilliset opinnot hän aloitti myöhemmin Helsingin Yliopiston Oikeustieteellisessä tiedekunnassa yhdessä tulevien sukulaismiesten, Nyyssölän Mikon ja Markun, kanssa. "Runojen rustaus" vei kuitenkin lopulta voiton prosessioikeudesta ja leivän syrjään hän kiinnittyi musiikin kautta.
Miehen tekemisistä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikavälillä kertoo hyvin Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n vuonna 2003 omassa SELVIS -lehdessään julkaisema haastattelu Pekasta ja vaimostaan Merjasta.
Nopea poiminta SELVIKSEN jutusta kertoo Pekan tehneen kappaleita Merjan lisäksi, muun muassa Anna Hanskille, Joel Hallikaiselle, Paula Koivuniemelle, Maarit Peltoniemelle, Katri Helenalle, Lea Lavenille, Jari Sillanpäälle, Eija Kantolalle, Anna Eriksonille, Anneli Saaristolle, Matille ja Tepolle, Saija Varjukselle, Tomi Markkolalle sekä veljelleen Petri Laaksoselle. Niin ei Petri oikeasti Pekan veli ole, vaikka heidät usein toisiinsa sekoitetaankin. Paremminkin he ovat sielunveljiä, ja Siekkareissahan Hohkon Jokke soitti bassoa. Ensimmäisinä korvaan kolahtavat kappaleet "Kassi täynnä koti-ikävää", "En ole Rubinstein" ja "Kuuntelen Tomppaa".
Sanoittajissa ja säveltäjissä on yhteisiä piirteitä, joista yksi on varhainen lukutaito. Jos oppi Pekka lukemaan nelivuotiaana, samoin teki Tyrväältä ensimmäisen vaimonsa pokannut Leskisen Juice. Froikkareitten, Uosson ympyrästä kotoisin oleva ja vuoden 1978 valioaineen kirjoittanut, Myllykosken Pekka oppi lukemaan viisivuotiaana, ja oli lukenut Troijan Sodan jo ennen kansakouluun menoa.
Luova työ ei ole ihan kahdeksasta neljään hommaa. Inspiraatiot tulevat kuulemma muulloin, erityisesti yöaikaan. Perustellusti voikin sanoa miehen elävän, ainakin osan aikaa, USA:n itärannikon aikavyöhykkeellä, jos tilannetta analysoi lähetettyjen sähköpostiviestien kellonaikojen perusteella. Vaikka Pekan leipä tuleekin muualta kuin urheilusta ja oikeustieteestä, voi kuitenkin väittää niiden pitävän miestä edelleenkin positiivisessa koukussa. Kysytään sitten tuloksia Helsingin Olympiastadionilla 1940 käydystä kolmiottelusta Suomi-Ruotsi-Saksa tai Tapparan edellisestä matsista, niin vastaukset tulevat aika liukkaasti. Samoin käy Kyllikki Saaren murhan ja Bodom-järven murhien suhteen. Pekkaa kiinnostaa faktat, asioiden pohdinta ja visaisten ongelmien ratkaisu.
Jos käy Pekalta sävellys ja sanoitus, niin onnistuu myös soittaminen!