Kisakadun asuttamisesta 60-vuotta!
Joukko Kisakadun entisiä nuoria sekä heidän jälkikasvuaan oli lauantaina 11.8.2012 juhlistamassa sen 60-vuotista asuttamista. Kadun ensimmäiset asukkaat muuttivat Ojalan ja Salosen huusholleihin Helsingin Olympiavuonna 1952. Tyrvään kuntaan alunperin perustetun Kisakadun lyhyt ja jatkossakin täydentyvä historiikki sekä päivän muut havainnot julkaistaan hivenen tuonnempana. Hyvää kannattaa odottaa!
Alla olevasta kuvasarjasta pääsee nopeasti jyvälle mukana olleista ja heidän tunnelmistaan. Päivän sisältö lyhykäisyydessään oli: 1) tapaaminen Koskisella (lue Koopalla), 2) Kisakadun läpikävely alkaen Lyytikäisen mäestä, päättyen Salosen ja Huhtaniityn kohdalle mukaan lukien pihavierailut, 3) lounas ja kahvit & kuvakollaasin sekä historiikin läpikäynti Liekorannassa ja 4) sitkeimmät siirtyivät Leirintäalueelle saunomaan sekä paistamaan makkaraa. Yhteensattumista johtuen kaikki halukkaat eivät päässeet mukaan, mutta kuten Mantsun kentällä jo aikanaan todettiin: "niillä pelataan, jotka ovat paikalla".
Koskisen pihassa oli kokoontumisajot.
Kokoajan tuli uutta porukkaa. Kuka olikaan kuka ja kuka on kenenkin jälkikasvua?
Lyytikäisen kohdalta aloitettiin. Oli se mäki aikanaan iso, kun silmät oli nykyistä alempana. Penkkimäen Tuija vihreässä puserossa.
Veltti kertoo mäkeen liittyvästä autoilukokemuksestaan. Kyllä se nyt naurattaa - silloin ei!
Airi kertoo asuneensa Lyytikäisellä sen ajan, että oma talo saatiin valmiiksi. Eke ja Tuire laskevat mäkeä kelkoilla.
Kisakadun ja Siikasuonkadun risteykseen liittyi paljon muistoja.
Saku taitaa puhua omiaan!
Ripe, Veltti ja Antti kävivät tutkimassa Kimpanpään ylikäytävällä, että vieläkö niitä junan littaamia pennejä löytyisi! Penkkimäen Pekka meni sanoon, että "noi sepelit on vaihdettu ainakin kahteen kertaan, ei sieltä mitään löydy"! Pojat laittoivat vanhoja muistellen nykyisiä senttejä kiskoille toivoen, että niistä tulis vielä metrejä. Homma sitten vähän lässähti, kuten Pekka tiesi, ettei junat kulje ratatöiden vuoksi. Porukkaa kuskataan Tampereen ja Porin välillä busseilla.
Kuinka ollakaan, herra kuuli huutomme! Tavarajuna pyyhälsi siitä ohi, kun oltiin jo lähdetty poispäin. Ripe, Veltti ja Antti säntäs heti kattomaan, jos löytäis senteistä tulleet metrit - löytämättä jäi!
Tässä on päästy Pohjolaisen ja Liuksialan kohdalle.
Porukalla vaellettiin Metsälän takapihalle katsomaan kettuterrieri Turren hautaa. Turre oli hieno koira. Se puri meitä ja Koskisen Tassaa, muistelee Ripe kyyneleitä valtoimenaan vuodattaen.
Kisakatu elokuussa 2012. Kuvaaja seisoo Urheilukadulla, josta näkyy lähes koko komeus - ei ihan Lyytikäisen mäkeen saakka. Vasemmalla näkyy Salosen talo hienoine rappauksineen.
Olympiakisojen aikaan kesällä 1952 Salosen talonpääty näytti tällaiselta. Pinnoitushommat olivat vielä kesken ja niitä valmisteltiin nakuttelemalla olutpullon korkkeja seinään rappauksen pysymisen parantamiseksi. Kun seinää katsoo tänä päivänä, ei voi muuta kuin todeta, että osasivat pojat rappaushommat jo siihen aikaan! Oheinen kuva on muuten vanhin Kisakadusta ylipäätään löytyvä kuva.
Nyt ollaan jo melkein Liekorannassa. Ensimmäinen oikealta on Niemisen Marja.
Kahvin jälkeen otettiin ryhmäkuva. Kuvassa vasemmalta oikealle: Ilkka Metsälä, Markku Metsälä, Airi Nieminen, Hannu Koskinen, Risto Metsälä, Saku Metsälä, Sirpa Koskinen, Pekka Penkkimäki, Jukka-Pekka Selin, Tapio Koskinen, Veli-Matti Selin, Antti Ala-Tala, Tuire Niukkanen, Erkki Hassi, Maija Hassi ja Timo Koskinen. Kuvasta puuttuvat Tuija Penkkimäki ja Marja Nieminen. Tytöt on mainittu alkuperäisellä sukunimellä sekaantumisten välttämiseksi.
Kuvat:
Ilkka "Pämpä" Metsälän kuva-arkisto
Eila Salosen kuva-arkisto