MM-KILLI 2002 TULOKSET
Killin mailman mestaruus 2002 ratkottiin vieläpä edellisvuotta paremmissa olosuhteissa, nimittäin lämpömittari näytti ulkosalla toistakymmentä astetta plussaa ja aurinko heloitti täydeltä terältä. Kilpailujen suojelija Kai “Kaitsu” Nurminen pelasi samaan aikaan pleijareita, tällä kertaa Kaitsu ei kuitenkaan ollut Clevelandissä, vaan nääs Tampereella. Myöhemmin illalla kuitenkin selvisi, että Kaitsu ei ollut mukana Tampereen ottelussa, vaan makasi kuumeen kourissa kotona. “Kaitsun malja” oli toimitettu kilpailuareenalle ja sillähän päästiin alkuun. Tapahtuman vankkaa tukijaryhmää täydensi erinomaisesti jo toistamiseen mukaan tullut Mika Lehto. Vankat huhut kertovat, että Mikaa ei tulla näkemään vuosiin Tyrväällä tähän aikaan kevättä, koska mies tahkoaa samaten pleijareissa.
Kilpailut käytiin jo vakiintuneeksi käytännöksi muodostuneena kolmen sarjana: nuoremmat juniorit, vanhemmat juniorit ja veteraanit. Kaikissa sarjoissa käytettiin ns. 2 x 6 laukauksen menetelmää, jossa karsittiin alkusarjassa 6 parasta pelaajaa finaaliin kuuden laukauksen yhteissummalla. Finaalissa ammuttiin myös 6 laukausta karsintasarjan pisteet nollaten. Taiston tauottua käytiin saunassa pitkällinen spekulaation siitä, että pitäisikö jatkossa siirtyä 2 x 12 –menetelmään, jotta suoritusvarmuuden ja riskinottokyvyn merkitys kasvaisi entisestään – direktoraatti lupasi ottaa ehdotuksen vakavaan harkintaan!
Nuorempien junioreiden sarja kärsi lievästi osanottajapulasta, koska samaan aikaan pelattiin junioriturnausta vieraissa ja näin ollen viime vuoden mitalisteista mm. mestari Eetu Mäkinen ja kolmonen Lauri Mäkelä eivät voineet puolustaa sijoituksiaan. Hyvin homma kuitenkin luonasi ja finaaliin selvisivät Roope Lindholm (-6 p.), Juho Liuksiala (10 p.) ja Jyri Laakso (27 p.). Finaalista tuli tiukka ja merkille pantavaa oli se, että kaikki finalistit suoriutuivat miinuspisteittä. Lopputulokset: voittaja ja kultaa, kahdella tolppa laukauksella, Jyri Laakso (24 p.), hopealla viime vuoden tapaan Roope Lindholmin (10 p.) ja pronssille ylsi Juho Liuksiala (6 p.). Kaikki mitalistit olivat myös tänäkin vuonna toisen polven mantsulaisia.
Laakson Jyri ja Lehdon Mika.
Vanhempien junioreiden sarjassa koettiin melkoinen yllätys heti karsintakierroksella, sillä hallitseva mestari Antti “Puttenpoika” Pitkäkoski karsiutui finaalista kolmen ohilaukauksen myötä. Finaaliin selviytyivät Samuli Ahola (33 p.), Jussi Torikka (23 p.), Matias Kivelä (37 p.), Petri Heiskala (17 p.), Niko Lahdelma (45 p.) ja Pasi Seppälä (31 p.). Viime vuonna Matias Kivelä ampui karsinnassa kolme ylähirttä (a. 15 p.) ja oli aivan omaa luokkaansa. Tällä kerralla ei karsinnassa ylletty samaan, Matias tosin ampui “Jack potin” (30 p.), mutta ylähirsiä ei nähty, kuin yksi ja tolppia (a. 10 p.) seitsemän kappaletta. Varmimman suorituksen teki Niko Lahdelma kolmella tolpalla ja yläpesällä. Finaalissa panokset kovenivat ja taso nousi radikaalisti edellis vuotisesta. Voittajaksi nousi Samuli Ahola yhden “Jack potin”, ylähirren ja tolpan yhdistelmällä (53 p.). Kakkoseksi tuli Petri Heiskala ammutuaan yhden “Jack potin” ja tolpan (44 p.), kolmanneksi Pasi Seppälä kahdella ylähirrellä ja yhdellä tolpalla (43 p.). Neljäs, Matias Kivelä, ampui yhden ylähirren ja tolpan sekä kolme yläpesää (41 p.). Viidenneksi ja kuudenneksi tulivat Jussi Torikka (2 p.) ja Niko Lahdelma (-2 p.) lukuisien ohilaukausten myötä.
Lindholmin Roope ja Lehdon Mika.
Veteraanisarjassa oli mukana vain kaksi edellisten vuosien mestaria: Pertti Lempinen ja Jukka Karlsson. Karsinnan taso nousi kovimmaksi, mitä on koskaan ennen nähty: kaksi “Jack pottia”, 12 ylähirttä ja seitsemän tolppaa enteilivät aivan huikeaa finaalia. Kun vielä huomioidaan hallitsevan mestarin ja maratontilaston ehdottoman ykkösmiehen Jukka Karlssonin putoaminen finaalista, voitiin todeta yllätyksen leijuvan ilmassa. Jukka muuten selitti jälkeenpäin haastattelussa heikon tuloksen syyksi Matin hakeneen hänet kotoa “liian myöhään”, jolloin finaalivire katosi. Sinänsä uskottavan kuuloinen selitys, kun huomioidaan se, että Poutasen Timo kertoi oman kuntohuippunsa osuneen jo edellispäivälle. Karsinnassa herkuttelivat Pertti Lempinen (66 p.) yhdellä “Jack potilla”, ylähirrellä ja tolpalla, Jussi Vieras (60 p.) neljän ylähirren “putkella” (MM-Killin tilastoharvinaisuus!), Timo Allinniemi (41 p.) kahdella ylähirrellä ja yhdellä tolpalla sekä viimeisenä finaaliin selviytynyt Matti Karlsson (29 p.) yhdellä “Jack potilla”.
Finaalissa maila puristi käsissä, sillä karsinnan mukaisiin suorituksiin ei kokonaisuudessa enää ylletty. Voittaja vaihtui, mutta nimi pysyi samana, sillä Matti Karlssonin yksi “Jack pot”, ylähirsi ja kolme yläpesää (55 p.) nostivat miehen selkeään voittoon. Yhtä selväksi kakkoseksi tuli Timo Allinniemi kahdellä ylähirrellä ja yläpesällä (36 p.), kolmannen sijan saavutti Pekka Ristimäki kolmella yläpesällä (12 p.). Neljäs oli karsinnan selkeä ykkönen Pertti Lempinen (10 p.), viides Jussi Vieras (5 p.) ja kuudes Timo Vesamäki (-2 p.). Finalistien pistemääriä vähentää se, että kaikille tuli vähintään yksi ohilaukaus. Veteraanisarjan finaaleissa on joka vuosi saatu uusi mestari (5 mestaria) ja vielä toistaiseksi kaikki mestaruudet ovat jääneet originaaleille mantsulaisille.

Voittajan selvittämisen ohella pisteitten laskeminen on tarkkaa puuhaa! Keskellä tuomarineuvoston puheenjohtaja Kari Laakso (kynämies) toimii tietokonetta nopeammin ja tarkemmin.