VUODEN 2010 MESTARIT RATKOTTU!
Kevätpäivän tasaus oli tämän vuoden teemana päästettäessä pelurit irti hyvin harjoitellun talven jäljiltä. Viimeisiään vetelevä talvi on ollut mitä parhain kaiken maailman talvilajien harrastamiseen, niin myös Killin treenaukseen. Lajiin on selkeästi alettu paikkakunnalla taas panostamaan. Siitä kertoo jo yksinkertaisesti se, että jäähallin sisääntulo-oven viereen on ilmestynyt laukaisupaikka, jossa maalinkulmat on teipattu "Jack-Pot" osumien harjoitteluun. Karlssonin Masa on viime vuosina perehtynyt Kaukolassa ja Kisansaaressa (Liekosaari) tehtyihin Viikinkiaikakauden aikaisiin kaivauksiin. Hän kertoi sieltä löytyneen merkkejä, joiden mukaan Killiä ja/tai sen tapaista peliä olisi pelattu jo noina kaukaisina aikoina. Vaikka tutkimuksen ovat vielä kesken, pystyy kuulemma tämän hetkisistä tuloksista päättelemään, että talven ja kevään taitekohdassa on käyty jonkin sortin kamppailua puisilla mailoilla ja kivestä hiotuilla monitahokkailla. Toistaiseksi löydetyt, muutaman sentin paksuiset käsinhiotut monitahokkaat ovat kuulemma harmaita, joten on mahdollista, että 60/70 -luvulla paikkakunnalla käytettyjen harmaitten kiekkojen kantaisä olisi löydetty! Jäädään kuitenkin vielä odottamaan tutkimusten etenemistä, joista Masa on luvannut jatkossa tiedottaa.
Karsinnat ja finaalit
Nuorempien junioreiden sarja on kärsinyt verenvähyydestä parina viime vuotena, tosin tasoltaan mukana olleet ovat sitäkin kovempia. Sellainen mielenkiintoinen ilmiö tapahtui, että ensimmäiset 2000 -luvulla syntyneet marssivat peliareenalle! Tähän saakka pelaajien syntymävuoden ovat alkaneet numeroilla "19XX", mutta nyt on lehti kääntynyt muotoon "20XX".
Karsinta käytiin tällä kertaa kolmen taiturin kesken. Mukaan olivat uskaltautuneet Arttu Lausniemi, Matias Ellonen ja Juho Haapamäki. Karsinnassa Matias oli aivan omaa luokkaansa täräyttämällä kaksi tolppaa ja yhden ylähirren, kun taas Arttu ja Juho joutuivat tyytymään yhteen tolppaan ja kolmeen ylämummoon. Molemmille tuli vielä ohilauksetkin. Finaaliin lähdettiin järjestyksessä: Matias, Juho ja Arttu.
Lähes joka vuosi järjestys on muuttunut oleellisesti finaalikierroksella - nyt kävi toisin! Matias jatkoi kovalla itseluottamuksella täräyttäen mm. kaksi ylähirttä. Kun vastaavasti sen paremmin Juho, kuin Arttukaan eivät päässeet samalle tasolle, vaan joutuivat tyytymään ylä- ja alamummoihin tolppien ja/tai ylähirsien sijaan, karkasi Matias muilta. Savun hälvetty voitiin todeta Matiaksen voittaneen (32 p), hopeaa Juholle (8 p) ja pronssia pokkasi Arttu (-2 p).
Nuoremmat juniorit:
1. Matias Ellonen
2. Juho Haapamäki
3. Arttu Lausniemi

Juho Haapamäki ja Arttu Lausniemi palkintojen jaossa. Matias Ellonen oli ehtinyt jo karata jonnekin!
Vanhemmissa junioreissa jännitettiin, voittaisiko Valtteri Pihlajamäki viiden mestaruuden putkeen? Ennen kilpailun alkua nuorimies oli vankasti mestaruuden uusimisen kannalla. Karsinnassa nähtiin valtaisa määrä kovatasoisia suorituksia. Kaiken kaikkiaan kolmetoista ylähirttä (15 p) ja neljä tolppaa (10 p). Kovimmat pisteet karsinnasta kolasi Marko Aronen (60 p), kakkosena Niko Jalonen (52 p), kolmosena Ville Valtanen (45 p), nelosena Vikke Vieras (40 p), vitosena Matias Järvinen (26 p) ja viimeisenä finaaliin päässeenä Juho Ylipaino (17 p). Sekin ihme sitten nähtiin, että Valtteri Pihlajamäen uskomaton voittoputki katkesi jo karsintaan!
Finaali on aina finaali, se havaittiin taas kerran! Sormet puristuvat varren ympäri hämmästyttävän tiukasti aina, kun arvometallia on jaossa. Finaalissa ammuttiin yksi Jack-Pot (30 p), kolme ylähirttä ja kolme tolppaa sekä lukuisa määrä vaatimattomampia osumia. Viimeisenä finaaliin päässyt Juho Ylipaino ampui mm. Jack-Potin ja tolpan keräten kasaan 42 p. Viides finalisti Matias Järvinen ampui mm. yhden ylähirren ja ylämummon (12 p). Nelosen Vikke Vieraan "tähtäin" oli sivussa, tuloksena (-6 p). Kolmonen Ville Valtanen sortui ohilaukauksiin, vaikka ampuikin mm. yhden ylähirren (11 p). Karsinnan jälkeen kakkonen, Niko Jalonen, ei ampunut yhtään kiekkoa ohi, vaikka ei yltänytkään enää karsintasarjansa tasolle. Niko ampui mm. yhden ylähirren, tolpan ja ylämummon keräten 33 pistettä. Näin tilanne muuttui Juhon voittaessa kultaa, Nikon hopeaa ja Marko saavutti pronssin äärimmäisen niukasti.
Vanhemmat juniorit:
1. Juho Ylipaino
2. Niko Jalonen
3. Marko Aronen
Veteraanien kilpailu oli kaunista katseltavaa jo ennen karsinnan alkua. Paikalla oli nimittäin silmämääräisesti arvioituna enemmän porukkaan, kuin koskaan aiemmin. Itse kisaan ilmoittautui 35 uskalikkoa, joiden joukosta löytyi peräti kahdeksan vanhaa mestaria!
Vuosien harjoittelu näkyi pelureiden otteissa jo karsinnan tuloksissa: Jack-Poteja (30 p) yhteensä 14 kappaletta, ylähirsiä (15 p) 13 kappaletta ja tolppia (10 p) yhteensä 15 kappaletta. Kovimpia tuloksia saavuttivat Matti Karlsson (36 p), Erkki Laakso (37 p), Joni Kaski ja Pertti Lempinen (42 p), Ville Virtanen (55 p), Mauri Nieminen (67 p), Paavo Ylipaino (80 p), Jussi Vieras (85 p) ja Jarmo Rainio (86 p). Erityisen ilahduttavaa oli havaita jokaisen kärkikaverin (Mauri, Paavo, Jussi ja Jarmo) ampuvan tupla Jack-Potin – huimaa! Oltiin lähes Jalmari ”Boy the Wonder” Laurilan takavuosien huippuvauhdissa. Merkittävää tässä vaiheessa oli, että maratontaulukon ykkönen, Jukka Karlsson, oli ulkona finaalista! Karsinnan päättyä, ylidirektoraatti Kari Laakso joutui vaikean tilanteen eteen finalistien valinnassa. Perinteisen kuuden finalistin sijaan, Kari päätyi valitsemaan yhdeksän peluria jatkoon.
Finaali tarjosi edellisvuosien mukaista draamaa! Kädet jäätyivät ja päät pehmenivät tiukassa paikassa, eikä karsinnan mukaisiin huippupisteisiin enää ylletty. Tuplamestari Pertti Lempinen ei ollut oma itsensä saavuttaen tuloksen -9 pistettä. Karsinnan voittaja, Jarmo Rainio, floppasi totaalisesti vaikka ampuikin yhden ylähirren, päätyen tulokseen 0 pistettä. Ville Virtasen karsinnan itsevarmuus oli tiessään, tuloksena 17 pistettä. Kuudenneksi päätyi Joni Kaski 24 pisteellä. Viidenneksi Matti Karlsson, lähes karsinnassa saavuttamallaan pistemäärällä 32 pistettä. Neljänneksi, Matin kanssa samalla tasolla veteli Erkki Laakso, yhteensä 34 pistettä. Pronssille päätyi pienimmällä mahdollisella erolla Mauri ”Inne” Nieminen, 35 pistettä. Innen sarjaan mahtui kolmen ohilaukauksen lisäksi yksi ylämummo, ylähirsi ja Jack-Pot. Hopealle perusvarmalla suorituksella ylsi Jussi Vieras, 47 pistettä. Jussille ei tullut yhtään miinuspistettä. Perusvarman suorituksen valopilkkuna oli yksi Jack-Pot. Kultaa pokkasi myös virheettömällä suorituksella Paavo Ylipaino, 52 pistettä. Paavon riviin mahtuivat kahden ylämummon lisäksi, yksi tolppa ja Jack-Pot. Tänä vuonna nähtiin ensi kertaa myös sekin, että veljekset ylsivät kultaan samalla kertaa. Ilmeisesti Ylipaino olikin ylivoimaa!
Veteraanit:
1. Paavo Ylipaino
2. Jussi Vieras
3. Mauri Nieminen

Yllätysmitalisti Mauri "Inne" Nieminen
Pronssimitalistin, Niemisen Innen, tulosta vähän ihmeteltiin! Kun hyvin muistetaan, ettei Inne aikanaan ollut mikään erityinen eturivin kiekkomies ja aiempina vuosina mitalisijat ovat miestä kiertäneet, niin jotain selitystähän tähän kaivattiin! No, illalla hän kovan tuloskuntonsa taustat sitten paljasti. Inne on hommissa Metalliliitossa Helsingin Hakaniemessä. Kun Helsingissä on ollut kylmin yhtäjaksoinen talvi sitten 40 vuoteen, niin myös Hakaniemen lahti on ollut pitkään jäässä. "Koska meillä on paperin pyörittämisen lisäksi myös hitsaustaitoisia kavereita, niin pojat pykäsivät maalit jo joulukuun puolella. Aloitimme treenaamisen porukalla jo ennen joulua kahve- ja ruokatunneilla. Ja, kun työaikana ei voinut pelata, niin monesti jäätiin vielä töitten jälkeen lätkimään Hakaniementorin valoissa. Uuden vuoden jälkeen meni muutama ikkuna rikki ylähirrestä ponnahtaneista kiekoista, mutta sitten pojat tekivät kanaverkot maalien taakse ja taas jatkettiin. Meillä oli amerikkalaismalliset karsinnat, joissa vain voittaja pääsee edustamaan eli lähtemään varsinaiseen MM-kisaan. Arvaat varmaa, kuka voitti!"
Harva myös tietää hänen olevan ensimmäinen tyrväätaustainen kaukalopallon SM mitalisti. Tämän saavutuksen hän koppasi puolustajana Palokan Pyryn riveissä 80 –luvun taitteessa. Sen verran miehen taustoista täytyy häntä tuntemattomille kertoa, että Inne syntyi Helsingissä kuusilapsisen perheen toiseksi vanhimmaksi vesaksi. Perheen tie vie myöhemmin Kiikkaan, jossa Inne kävi kansakoulun kolme ensimmäistä luokkaa. Kiikasta Niemiset muuttivat ensin Vammalaan Asemakadulle, josta Innekin aloitti Muistolan neljännen luokan. Asemakadulta matka vei Lousajan kautta Jaatsinkadulle Likkojen rannan kupeeseen. Hän lähti armeijaan 17 -vuotiaana vapaaehtoisena, minkä jälkeen asemapaikaksi vakiintui Jyväskylä, josta mutkan kautta pääkaupunkiseudulle. Luonteensa mukaisesti hän on aina ollut heikomman ja pienemmän puolella. Tätä ominaisuutta kuvaa myös sekin tapaus, kun Inne, veljensä Kari, Valkkarin Hessu ja Salmelan Topi olivat taas kerran tusaamassa jotakin Likkojen rannan kopeilla. No, siinä sitten oli kehkeytymässä tappelu Hessun ja Karin välillä. Koska lopputulosta ei ollut vaikea arvata - Hessu tunnettiin tuohon aikaan kovalyöntisenä ja osumatarkkuudeltaan hyvänä kaverina - niin Inne tarjoutui tappelemaan veljensä Karin puolesta. Kai siinä vähän aikaa sitten mätkittiinkin, kunnes lopulta päästiin puhumalla sopuun. Tämänkin tapauksen pohjalta voi päätellä miehen olevan nykyisin ihan luonteensa mukaisissa hommissa.
Kuvapotpuri:

Miettiliäitä kavereita!

Hakilla on sekä komea ampiaispaita että piilomainos pipossa!

Kalliokosken Matti näyttää, että kyllä Kaalisaaren pojatkin osaa!

Jurismia!

Vieraan Jussin tekniikka on kohdallaan!

Ei tarvi Karlssonin Masankaan hävetä!
Kuvia tulee vielä jatkossa lisää!
Kuvat: Mikko Hakala ja Nälkälänmäen Urheilusosiologian laitoksen kuva-arkisto.