MM-Killi 2005
Kilpailut käytiin hivenen uudessa tilanteessa, sillä kilpailun ajankohta oli siirretty nelisen viikkoa edellisistä vuosista aiempaan, mikä taasen vaikutti kilpailijoiden kunnonajoitukseen. Näkyikö tämä tuloksissa? Sitä on vaikea sanoa, mutta se ainakin näkyi, että kilpailijoiden suoritustaso oli parantunut huimasti edellisvuodesta. Tämä taasen on takuuvarma merkki harjoituksen ja panostuksen lisäämisestä.
Nuoremmat juniorit
Karsintakierros meni edellisen vuoden tapaan tunnustelun merkeissä. Erityiset ilonpilkahdukset olivat Waltteri Vieraan kaksi ylähirttä. Nuoren miehen otteista näki, että kyseessä ei sattuma, vaan kiekkoa oli ammuttu talven aikana jos toinenkin kerta. Finaalista muodostui mielenkiintoinen, sillä nuorimpien sarjassa saattaa sattua mitä tahansa. Erityisen kiinnostava tilastollinen seikka oli se, että finalisteistä neljä oli Veteraanien maailmanmestareiden jälkikasvua. Ratkaisun avaimena olivat suoritusvarmuus ja erikoispisteiden varmistaminen.
Finaalissa ammuttiin kaiken kaikkiaan kaksi tolppaa (10 p), yksi ylähirsi (15 p) ja yksi Jackpot (30 p). Kuudennen sijan nappasi Vikke Vieras, viidenneksi tuli Elmeri Nurminen, neljänneksi sijoittui Waltteri Vieras, yhdestä ylähirrestä huolimatta. Mitalistit: pronssia Juho Liuksiala (20 p), hopeaa Aleksi Karlsson (23 p), molemmat ampuivat yhden tolpan ja tekivät muuten tasaisen suorituksen, kultaa Valtteri Pihlajamäki (33 p) erinomaisen Jackpotin siivittämänä. Valtteri on muuten Markku ”Makkara” Pihlajamäen jälkikasvua. Makkara muistetaan Mantsun lisäksi aika monestakin jutusta!

Nuorempien junioreiden mitalistit, vasemmalta: Juho Liuksiala, Valtteri Pihlajamäki ja Aleksi Karlsson.
Vanhemmat juniorit
Tässä ikäluokassa oli jo pelkästään karsinta äärimmäisen kova. Siinä nähtiin viisi tolppaa, yksitoista ylähirttä ja yksi Jackpot. Harjoittelu on tuottanut tulosta, sillä kahden ylähirren ampumisella ei edes vielä varmistanut finaalipaikkaa. Viimeisenä finaaliin raivasi tiensä Ville Ahola 26 p. Ei siis mikään ihme, että Pikkis Mäkelän valmentama C –junnu porukka on temponut maaleja otteluissa ihan liukuhihnalta.
Kaikkien aikojen mestari!
Jos oli karsinta kova, niin suorituspaineet kasvoivat monen kaverin osalta finaalissa liian koviksi ja ylilaukauksia nähtiin ihan tuhottomasti, yhteensä kymmenen kappaletta, eli lähes kaksi per finalisti. Näin ollen pistemäärät jäivät yleisesti alhaisiksi. Kuudenneksi sijoittui karsinnan kolmonen, Roope Lindholm. Viidenneksi tuli karsinnan kakkonen, Iiro Elomaa. Neljänneksi nousi karsinnan kuutonen, Ville Ahola. Mitalistit: pronssia yhdellä ylähirrellä, Riku Kranni (17 p), hopeaa yhdellä Jackpotilla Paavo Ylipaino (26 p). Kummankin saldoa rasitti kaksi ylilaukausta. Kaikkien aikojen kultamitalisti, Jalmari Laurila (87 p), teki aivan käsittämättömän sarjan. Jalmari ampui kaksi ylähirttä ja kaksi Jackpotia, yhden keskelle ja yhden yli. Miehen kokoama pistesaalis 87 p ylittää kaikki edellisvuosien tulokset ja aivan omaa luokkaansa. Tulos on kerta kaikkiaan niin kova, että Killin Legendan, Pauli ”Plöörä” Rainionkin on syytä havahtua tapahtuneeseen!

Vanhempien junioreiden mitalistit, vasemmalta: Paavo Ylipaino, Jalmari "Ihmepoika" Laurila ja Riku Kranni.
Veteraanit
Karsintaan oli kerääntynyt melkoinen joukko alan harrastajia. Mukana oli niin Mantsun miehiä, joukkueellinen A –junioreita, kuin alan legendoja ja peluri Suomen hallintovallan huipulta. Kisaan osallistui nimittäin Senaattori Arto Satonen, joka tuli mukana Eduskunnan määräämällä komennuksella. Karsinnassa ammuttiin kuusi tolppaa, kuusitoista ylähirttä ja neljä Jackpotia. Kamppailu finaalipaikasta oli niin kova, että edes Jackpotin ampuminen ei sitä varmistanut finaalipaikkaa. A -junioreiden osanotto oli vahva, mutta pikkaisen jäi poikain suoritustaso uupumaan parhaasta, sillä edes Palloseuran lahja Suomen suunnistukselle, Eero Ranta, ei yltänyt finaalipaikkaan. Hallitseva mestari, Jussi Vieras, pudotettiin armotta jatkosta heti kättelyssä.
Senaattorifinaali
Finalistien koostumus oli tänä vuonna yllättävä. Mukaan selvisivät
kolme edellisvuosien maailmanmestaria Jukka ja Matti Karlsson sekä Pertti
Lempinen, kaksi A –junioria Mauno Hujo ja Ville Virtanen sekä Senaattori Arto
Satonen, joka paremmin tunnetaan shakkilaudan kurittajana. Toisaalta Arto ampui
karsinnassa yhden Jackpotin ja kamppailun tauottua moni ihmettelikin, mistä
miehen otteluvarmuus oikein on peräisin?
Helpolla ei mitalistit selvinneet tänäkään vuonna. Kuudenneksi sijoittui Mauno Hujo, viidenneksi Arto Satonen, molemmat ampuivat yhden ylähirren. Neljänneksi sijoittui Pertti Lempinen yhdellä Jackpotilla, jota verottivat kaksi ylilaukausta. Mitalistit: pronssille sijoittui finaalin varmin kilpailija, Matti Karlsson (44 p), kahdella ylähirrellä. Matille ei tullut yhtään miinuspistettä. Hopealle, maratontaulukon ylhäinen ykkönen, Jukka Karlsson (47 p) kahdella Jackpotilla, mutta miinuspuolelle jäi kolme ylilaukausta. Voittajaksi nousi myös kahdella Jackpotilla ja kahdella ylilaukauksella, historian ensimmäinen ei-originaali mantsulainen, Ville Virtanen (54 p).
Kun jälkeenpäin selvitettiin Villen taustoja, niin kävi ilmi, että hänen velimies Jussi voitti keväällä 2000 vanhempien junioreiden mestaruuden saaden haltuunsa Nurmisen Kaitsun lahjoittaman mailan. Niin ja Villen äiti, Katja, oli aikanaan tuttu näky Mantsunkin jäällä, joten ihan ohi ei tämäkään mestaruus mennyt. Voidaan lähinnä todeta, että uusi sukupolvi tekee tuloaan!

Veteraanien mestarit, vasemmalta: Matti Karlsson, Ville Virtanen, Jukka Karlsson.

Senaattori Arto Satonen näyttää mallia!
Senaattori Satosen suoritusvarmuus!
Arto ei ole ensimmäinen kansanedustuslaitoksen edustaja Tyrvään kentällä. Vanhempi sukupolvi muistaa hyvin alkuperäisen Keskuskentän sijainneen täsmälleen nykyisen jäähallin kohdalla ja jo kentän avajaisissa kesällä 1953 paikalla nähtiin ja kuultiin niin maaherraa, kuin ministeriä. No, ajat ovat muuttuneet ja miehet sen mukana.
Ennen kilpailun käynnistymistä tiedettiin, että ”Kansanedustuslaitos on käynnistänyt selvitystyön EU direktiivien mukaisten uhanalaisten urheilulajien kartoittamiseksi ja sitä myöden tarvittavan statuksen hankkimiseksi niille. Tämän johdosta Arkadianmäellä oli päätetty lähettää, hyvään paikallistuntemukseensa pohjautuen, Senaattori Arto Satonen tutustumaan asiaan syvällisemmin ja antamaan näin muodoin alustava lausuntonsa asian eteenpäinviemiseksi”.
Tästä huolimatta useampaakin kaveria ihmetytti Arton suoritusvarmuus! Saunaillan aikana Arto sitten kertoi asian todellisen laidan ja taustat. Eduskunnassa on nimittäin panostettu Killin peluuseen ihan tosissaan. Eduskunnan lisärakennuksen takapihalle oli joulukuun alussa jäädytetty sellainen vajaan sadan neliön jääkenttä, jonka toisessa päässä oli maali. Siellä on sitten käyty harjoittelemassa isommalla porukalla niin täysistuntojen tauoilla, kuin iltaisinkin puoluetaustaan katsomatta. Alkuunsa kristillisten naisjaosto paheksui Killin peluuta pitäen sitä suuremman luokan syntinä, kunnes heille selvisi, että olivat kuulleet pelin nimen kahvipöydässä väärin.
Homma tuli koko kansan tietouteen tammikuun alkupuolella Hesarissa olleen jutun myötä. Siinä kerrottiin Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastajien tekemästä täsmäiskusta Kampin rakennustyömaalle. Syynä tähän oli työmaalla ilmennyt lyhytaikaisten sairaspoissaolojen exponentiaalinen kasvu joulukuun alkupuolelta lähtien. Useimmissa tapauksissa lääkärin diagnoosi oli ollut ihonpinnassa ilmennyt tuuman tai kolmen tuuman levyinen ruhjevamma. Työsuojelupiirin pojat luulivat ensin, että työmaalle oli tullut suuri joukko liittoon kuulumattomia ja tiiliskiviä oli alkanut putoilla rakennustelineilta entisaikojen malliin. No, totuus selvisi toisenlaisena heidän työmaakäyntinsä aikana. Nimittäin työsuojelutarkastajatkin saivat osakseen muutaman ruhjeen, jonka aiheuttajana oli ihan tavallinen jääkiekko. Kun pojat sitten tutkivat, mistä ne kiekot työmaalle oikein tulivat, niin ongelman alkulähteeksi osoittautuivat tien toisella puolella sijaitsevat Eduskunnan tilat. Visiitti sinne kirkasti ongelman perin juurin. Täsmälleen samaan aikaan oli täysistunnon tauko ja Eduskunnan pojat olivat suurella ryhmällä treenaamassa Killiä. Arvaahan sen, kun ison miehet, kuten ”Yrmy-Paavo” ja Heinäluoma ampuvat kumilaattaa tosissaan, niin sehän singahtaa kolmatta sataa eteenpäin ja lentää pitkälle. Ongelmaa puitiin sitten porukalla ja ratkaisuksi päädyttiin rakentamaan työmaan vastaiselle sivulle reilusti kentän levyinen ja viitisen metriä korkea suoja-aita. Tämän jälkeen sairaspoissaolot palasivat normaalitasolle ja Eduskunnan treenit saivat jatkua ihan entiseen malliin.
Näin kertoi Arto ja samaan lauseeseen lisäsi, että kyllä heiltä löytyisi häntäkin pykälän taitavampia pelureita, mutta aluepolitiikka on aluepolitiikkaa, joten häneen arpa osui, kun kisoihin lähtijää valittiin. Ensi vuotta varten on Eduskunnan urheilukerho harkinnut Nurmisen Kaitsun kutsumista visiitille jonkun pelireissun yhteydessä, voitaisiin saada semmoista "hands-on" -opetusta, jatkoi Arto.

Kaukolan Taimen lahja tyrvääläiselle Killille, Kaukosen Timo!

Pistelasku on kilpailun tiimellyksessä yksi vaikeimmin hallittavista osa-alueista.

Karlssonin Masa ampuu rutiinilla.

Lempisen Peran tyyliä!

Näyttävä saatto!

Nuoruuden intoa!

Heikkosen Hapella on terävä kuti!