LEHDON MIKA                             (19.2.2003)

Kaikki vähänkin kiekkoa seuraavat tietävät, millä paikalla ja missä seurassa Mika pelaa. Miehen tilastotkin tunnetaan hyvin, sillä semmoinen tietous löytyy niin seurojen, kuin kiekkotilastoihin erikoistuneiden tuottajien webbipalvelimilta. Ihan oma lukunsa on tie, jonka Mika on kulkenut päätyessään nykyiseen asemaansa. Taustalla ei ole pelaamista liigaseuran junioritiimissä natiaisesta alkaen, vaan toisenlainen, paljon kovempi koulu.

Potkua Tyrväältä

Mika kertoo olevansa kotoisin Lousajan kaupunginosasta Vammalasta, vaikka ensimmäinen elinvuosi tulikin vietettyä Jaatsinpuiston vieressä, siinä ihan Akseli Gallen-Kallelan patsaan kupeessa. “Koulun aloitin Muistolassa ja kiekkohommat Keskuskentän luonnonjäällä. Kun kaukalo oli usein “kyllästetty” isommilla kavereilla, niin me pienemmät siirryimme lähimmälle mahdolliselle kentälle eli Mantsuun, vaikkei siellä enää silloin laitoja ollutkaan.” 

“Olosuhteet paranivat 1988 rakennetun jäähallin myötä ja sarjaportaita aloin tahkota VaPS:n riveissä, jossa pelasin aina vanhempaan C –junnuikäluokkaan saakka. Meillä oli kohtuullisen hyvä porukka kasassa ja sen verran tuli menestystä, että paikkoja alue- ja Pohjolaleirillekin alkoi aueta.”

“Pääsin jo ensimmäisenä C –junnuvuotena aluejoukkueeseen ja kun toisena vuotena pelasimme 1–divaria samassa lohkossa Lukon kanssa, olin saanut luotua kohtuulliset kontaktit Länsirannikon suuntaan. Jossakin vaiheessa alkoi tulla vinkkiä siirtymisestä isompiin ympyröihin, valmentajat painottivat erityisesti jatkuvan kehittymisen merkitystä tulevaisuutta silmällä pitäen. Loppujen lopuksi taisi olla Myllymaan Jouni, joka esitti siirtymistä Ässiin ja siitä se projekti sitten lähti liikkeelle. Meidän ikäluokasta lähti samaan aikaan Sainion Hannes, Talan Hannu, Ristiharjun Arttu, Järvisen Lasse ja Korpilaurin Sakari sektorille Tampere –Pori.”

Kölvipoikana Poriin

“Olin silloin juuri peruskoulun päättänyt eli 16 –vuotias. Kävin kesän aikana aluksi kerran, kaksi viikossa Ässien kesätreeneissä ja muutin elokuun alussa Poriin. No, olihan se sen ikäiselle kaverille totaalinen muutos, kun tähän mennessä kaikki oli kotona passattu valmiiksi eteen! Aloitin pelaamisen ohessa ammattikoulun. Söin päivisin koululla, kämpillä olikin pulmat vastassa! Ruokaa en tietenkään osannut aluksi tehdä, joten keitetyt makaroonit, nakit ja äidin pakasteet olivat kovaa kamaa parin ensimmäisen vuoden aikana.”

“Siitä se elämä kumminkin lähti potkimaan eteenpäin, vaikka muutama ensimmäinen kuukausi, näin jälkeenpäin ajateltuna, olikin todella rankkaa aikaa. Sopeutumistani helpotti se, että vanhempani kävivät aluksi usein Porissa, sekä siellä asuneet hyvät kaverit, joita olin oppinut tuntemaan jo Pohjola –leirillä sekä paikanpäällä. Olihan siellä lisäkseni muitakin maaseudun muuttajia, kuten Vesan Tapani Suodenniemeltä ja Kempin Aki Laviasta. Toisaalta, olen myös aina “osannut olla kotona”, joten tekemistä on löytynyt kämpiltäkin. Maalivahdin peruspahe on olla vähän ujo ja hiljainen, joten ehkäpä juuri sen vuoksi aika kämpillä meneekin mukavasti.”

“Muutama ensimmäinen vuosi Porissa opetti itselleni sen, että menestyäkseen on kaikki elämän asiat hoidettava säntillisesti ja järkevää tekemistä on oltava kaukalon ulkopuolellakin, muuten hommat eivät pysy hanskassa. Eihän ne asiat aina mene suunnitelmien mukaisesti, itselläni ammattikoulu jäi kolmantena vuotena, mutta vapautuneen ajan onnistuin panostamaan treenaukseen. Kävin siinä vaiheessa isän kanssa kovan kädenväännön ammatinvalinnasta ja lopulta päädyimme siihen, että kiekkouran jälkeistä elämää ehtii miettimään myöhemminkin.”

Jääkiekko ammattina

Mika on ehtinyt tahkota liigaa nuoresta iästään huolimatta jo kolmessa seurassa. Kolme ensimmäistä kautta menivät Ässien B- ja A –junnujen SM –liigakuvioissa. “Kolmantena kautena pääsin vähän “maistelemaan” miesten SM –liigaa, neljäs ja viides menivätkin sitten totaalisesti liiga –ympyröissä. Viimeisenä Ässä –vuotena piipahdin pikavisiitillä Hermeksessäkin, joten divariakin on nähty. Kaksi edellistä kautta pelasin JYPissä ja nyt on menossa ensimmäinen kausi Tapparan riveissä, nykyistä sopimusta on vielä jäljellä kaksi kautta tämän jälkeen.”

Millainen on jääkiekkoilijan vuosi? Mika valottaa asiaa seuraavasti: “Kausi alkaa toukokuun alussa, parin ensimmäisen viikon aikana käydään valmentajan kanssa palaverejä sekä henkilökohtaisesti että joukkueen kesken. Tässä vaiheessa valmentaja antaa kesäajan treenilistat. Kesätreenit kestävät 2-2,5 kuukautta, välissä on Juhannukselta alkava 4-5 viikon kesäloma, jolle ajalle tietenkin annetaan henkilökohtaiset harjoitusohjelmat. Jäälle mennään elokuun alussa joko kuivaharjoittelun kautta tai suoraan. Jääharjoitukset kestävät elokuun alusta syyskuun puoliväliin eli Liigan alkuun. Tästä eteenpäin otteluohjelma onkin selvää runkosarjan loppuun, mahdolliset maaotteluedustukset tulevat tietenkin tähän päälle. Maaliskuussa käynnistyvät pleijarit, joiden jälkeen tulee 2-3 viikon totaalitauko ja sitten parin kolmen viikon harjoitukset huhtikuussa vanhan ja/tai uuden valmentajan kanssa ja sitten ollaan taas toukokuun alussa ja pyörä pyörähtää uudelle kierrokselle.”

“Kesäkaudella harjoituksia on tyypillisesti kymmenen viikossa joukkueen kanssa ja kesälomatauolla 7-8 oma-aloitteisesti. Sarjakaudella otteluja on niin paljon, että harjoitussyklit ovat samanlaisia läpi kauden. Eli, jos viikossa on kolme ottelua (su/ti/la), niin harjoituksia myös kolme (ma/ke/pe). Ne pelaajat, jotka eivät ole ottelukokoonpanossa harjoittelevat normaalisti ottelupäivinä. Sarjakauden päiväharjoitus koostuu tyypillisesti 0,5-1,5 h venyttelystä, 30-50 min jääharjoituksesta ja lopuksi tunnin venyttelystä.”

“Pelaajien henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittymistä vuosittain seurataan vähän tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Ässissä ja Tapparassa sitä ei ole tehty, mutta JYPissä kylläkin, ilmeisesti Jyväskylän Liikunnan läheisyydestä johtuen. Kesäaikana pelaajien maitohappo-, lajivoima ja kimmo-ominaisuudet sekä vastaavat kestävyydet testataan kolmesti. Ensin harjoitusjakson alussa toukokuussa, sitten ennen kesäloman alkua ja lopuksi loman jälkeen elokuussa. Oletuksena tietenkin on, että kaksi treeniä päivässä vie miestä eteenpäin. Talvikautena testejä ei sitten enää tehdä, koska ottelurulianssi on enempi sellaista “taiteilua”, keskittymistä ja ottelukohtaisen vireen hakemista.”

Työajat

“Monet ajattelevat, että tämmöinen jääkiekkoilijan homma on ihanne työ. No, tottakai se sitä osaltaan onkin, toisaalta tässä on paljon eroa perinteiseen kahdeksasta neljään –hommiin verrattuna. Päivän pituus vaihtelee treenien ja pelien määrästä riippuen. Aamutreenit ovat tyypillisesti välillä 10-13 ja  päivätreenit välillä 15-18. Hallille tullaan aamuisin kymmenen pintaan ja päivätreeneihin palataan kolmeksi. Välillä käydään syömässä ja siinä mahdollisuus puolen tunnin torkkuihin, varsinaiseen muuhun siinä ei sitten ehdikään. Vierasottelu alkavat viikolla 18.30, joten matkaan lähdetään yleensä 14.00, perille tullaan siinä 16.30. Kotiin lähdetään noin 22.00 ja Tampereelle saavutaan noin 24.00. Nukkumaan pääsee sitten yhden maissa, jos uni sattuu silmään tulemaan. Matkapäiviä tulee nelisenkymmentä vuoden mittaan, kun lasketaan mukaan harjoitus- ja sarjamatsit. Mihinkään seuraturnauksiin ei siten aikaa liikene.”

Kauden tavoitteista

Millaisia tavoitteita pelaajille ja joukkueelle asetetaan? Onko käytössä yrityselämästä tutut tulos- ja tuottotavoitteet, vai jotakin muuta? “No, jotakin samantapaista, mutta vähän eri kantilta. Joukkue laatii kauden tavoitteen, esimerkiksi 60 pistettä 54:stä ottelusta. Tästä valmentaja laatii sarjaohjelmaan pohjautuen 5-7:n ottelun jaksoja, joille määritellään saavutettava pistetavoite. Näitä jaksoja sitten seurataan kauden mittaan ja katsotaan, missä ja miten mennään. Varsinaisia eksakteja henkilökohtaisia pörssi/tilastotavoitteita ei laadita. Toki voidaan asettaa, vaikkapa veskarille, päästettyjen maalien ohjearvoja kauden eri ajanjaksoille. Tottakai kaikki haluavat päästä pleijareihin ja voittaa mestaruuden, mutta mitään yksittäistä kikkaahan ei ole olemassa, vaan eteenpäin mennään suunnitellusti askel askeleelta.”

Jääkiekko-organisaatiot

“Suomalaisessa seurakiekkoilussa tämä organisaatioajattelu on sellaisessa kehitysvaiheessa, että paljon on vielä tekemistä. Joukkueen hengenluonti riippuu paljon siitä, kuka näitä asioita seurassa pyörittää. Joissakin seuroissa on oikein asioihin paneutuneita henkilöitä ja joissakin asiat ovat tältä osin enempi improvisaatiopohjalla. Yksi oleellinen juttu mielestäni on, että kannattaisi panostaa siihen, mitä tehdään tai voitaisiin tehdä Liigataukojen aikana hengen luomiseksi. Toinen asia on harjoitusjaksojen pituudet. Tulevien viikkojen harjoitusohjelmat annetaan seurasta ja valmentajasta riippuen kahdesta neljän viikon jaksoille, joten varsinkaan lyhyet harjoitusohjelmat eivät motivoi pelaajia jääkiekon ulkopuolella olevien asioiden hoitamiseen.”

Historiaa ja tulevaisuutta

Olet ensimmäinen tyrvääläislähtöinen peluri, joka on onnistunut ns. pitkäntien menetelmällä vakiinnuttamaan asemansa liigatasolla. Tosin Nurmisen Kaitsuhan on liigaa tahkonnut vielä pidempään, mutta Kaitsu muutti seitsemän vuotta nuorempana takaisin Turkuun ja ponnisti perinteiseltä kotitausta -pohjalta ylöspäin. Mitkä asiat uskot vaikuttaneen menestykseesi?

“Jaaha, ehkäpä eräänä syynä on se, että olen pystynyt keskittymään täysin pelaamiseen ja onnistunut nousemaan A –junnuvaiheesta liigaporukkaan. Tässä hommassa yksi oleellinen perusta on jatkuva henkilökohtainen kehittyminen - siinähän vielä riittää tekemistä – sekä se, että olen onnistunut välttymään loukkaantumisilta. Ottelumäärä on noussut viimeisen parikymmen vuoden aikana niin rajusti, että pystyäkseen tahkoamaan kauden läpi, täytyy pysyä terveenä. Tämän vuoksi harjoitus on muuttunut erittäin monipuoliseksi ja sillä pyritään myös vähentämään loukkaantumisriskiä sekä pitämään pelaaja työkykyisenä. Kavereista pidetään tältä osin selvästi parempaa huolta, kuin vuosikymmen-pari aiemmin.”

“Toisaalta, jos näissä hommissa haluaa olla pidempää mukana, on pystyttävä parantamaan omaa peliään jatkuvasti ja näin ansaita joukkueen luottamus. Minulla on ollut mahdollisuus vaihtaa joukkuetta ja nähdä erilaisia toimintatapoja, valmentajia sekä saada uusia mahdollisuuksia. Omaa suoritustani olen oppinut petraamaan enemmän analysoinnin kuin “kiukuttelun” kautta ja kääntämään eteen tulleet vastoinkäymiset vahvuudeksi.”

Taustojen vaikutus

“Lapsuuden ja nuoruuden aikaisilla asioilla on aivan oleellinen merkitys sille, miten elämässä eteen tuleviin asioihin osaa suhtautua. Kaikki lähtee lapsuuden kokemuksista, kaverisuhteista, koulusta ja millaista mallia on kotoa ja ympäristöstään oppinut. Nykyinen työ on sen verran kiireistä, ettei kotikulmilla liiaksi ehdi käymään, mutta kyllä siellä käyn aina, kun se on mahdollista. Yksi mukava kontaktimuoto on ollut nuo keväiset höntsymatsit, joihin toistaiseksi olen ehtinyt, vaikka tämän keväinen taitanee pleijareiden vuoksi jäädä väliin.”

Viime keväänä kirjoitettiin webbisivuilla sinulla olevan “optio Laakson Ekun –sopimuksesta”. Mikä siinä on tilanne? “Pitää paikkansa - optio on vielä lunastamatta, mutta olen tässä tuumaillut, että koulutetaan miestä tuolla valmennuspuolella, niin saadaan paras kokonaistulos Ekusta irti!”

Mitä kiekkouran jälkeen?

“Tätä hommaa tehdään nyt vuosi kerrallaan. Halua ja motivaatiota uskon riittävän vielä vuosiksi eteenpäin, mutta täytyy kuitenkin pitää mielessä, että vaikka nykyiset varusteet ovat erinomaiset, niin loukkaantuminen voi katkaista uran hetkessä ja silloin olisi uuden ammatin valinta edessä. Toivotaan, ettei semmoinen tilanne tule eteen ja tulevaisuuden valinnan voi tehdä rauhassa aikaa myöden. Mitä sitten tulevaisuudessa tekisin? Nyt tuntuu siltä, että ottaisin etäisyyttä jääkiekkoon ja tekisin jotakin sellaista, missä voisi hyödyntää “kädentaitoja” ennemmin, kuin tekisin paperihommia, mutta eihän sitä koskaan tiedä.”

Viralliset tilastotiedot:

MIKA LEHTO

Syntymäaika: 12.4.1979
Syntymäpaikka: Vammala
Pelipaikka: maalivahti
Kätisyys: left
Pituus: 180 cm
Paino: 84 kg
25 N- ja 30 P-maaottelua
Pittsburgh Penguins 1998 / 8. kierros / 224. varaus
1.      kausi Tapparassa
2.      Sopimus päättyy keväällä 2005

Paluu Hokki sivulle!

Paluu pääsivulle!