Mantsun kopin viimeiset vuorokaudet!
Marraskuisena aamuna 2010 sähköpostini ja kännykkäni tekstiviestiosio täyttyivät lukemattomista viesteistä, jotka olivat keskenään samansisältöisiä. Mantsun kopin maallinen vaellus oli päättynyt noin 44 vuoden hyvän ja uskollisen palvelun jälkeen, kuten alla olevasta kuvasta voi todeta! Lumivaippa peitti paikan, johon liittyy enemmän, kuin tuhansia muistoja.
Ennen, kuin pohditaan, miksi näin kävi, on syytä katsoa ajassa vähän taaksepäin. Jos mietitään nyt menetetyn kopin taustoja, voidaan lähteä tutkailemaan kentän historiaa lähes Aatamin ajoista. Alla olevasta 1950 -luvun alun kartasta näkyy kenttä ilman koppia. Todennäköistä onkin, ettei 50 -luvulla sellaista ollut olemassakaan. Ainoa merkittävämpi näkyvä kohde on kentän yli kulkenut 20 kV avolinja.
50 -luvun lopun kartassa näkyykin sitten jo enemmän tavaraa. Kentällä on kaksi valopylvästä (X -ruksi) sekä koppi ja ulkovessa, joka oli käytössä vielä 70 -luvun alussa. Kyseisestä vessasta (numeron 3239 yläpuolella oikealla) pitänee todeta sen koostuneen sekä miesten että naisten osiosta. Molemmilla puolilla oli omat "paskiot", joita kaupungin jätehuolto-organisaatio kävi tyhjentelemässä aika ajoin. Nykynuoriso puhuu "paskaduunista" käyttäen tekemästään työstä aivan vääränlaista ilmaisua. Työ on aina työtä - "ei paskaduunia", ja jokaista työtehtävää tarvitaan! Jos nyt joku olisi halunnut ihan konkreettisesti sanoa jonkin työn olevan lähellä "paskaduunia", niin tähän oikeutettuja olisivat olleet jätehuolto-organisaation henkilöstö. Tosin hekin tekivät vain työtä työn vuoksi, ei "paskaduunin" tekemiseksi". Nykyisin vastaavan ammatinharjoittajat kulkevat ajoneuvoilla, joiden kyljessä lukee tyypillisesti "Loka-Pojat"!
Kuvan koppi ei kuitenkaan ole se nyt purettu, vaan sen isoveli, jonka rakennusvuodesta ei ole varmuutta. Nurmen Eikka on muistellut sen olleen paikalle tuotu työmaaparakki, joka hoiti pukukopin tehtävää. Tyrvään Sanomat uutisoi vuoden 1961 viimeisessä lehdessä Jouluaattona tapahtuneesta "Mannerheim -liiton kentän luistinradan pukeutumissuojan tulipalosta" seuraavasti:
Parakki korjattiin tuolloin ja varsinainen koppi rakennettiin vuoden 1966 tienoilla. Kopin kunnossapito hoidettiin mallikkaasti aina siihen saakka, kunnes kentän laidat vietiin Keskuskentälle. Tämän jälkeen kopin annettiin rämettyä pikkuhiljaa. Kerrottiin sisäilmassa olleen homettakin, mikä ei sinänsä olisi ollut ihme ajatellen sen hoitotoimenpiteitä. Oheinen kuva on parin vuoden takaa, jolloin kentällä oli vielä erinomainen jää.
Seuraavassa kuvasarjassa on yksitoista Jussi Erkkilän ja Jussi Vieraan ottamaa kuvaa kopin viimeisten päivien ajoilta. Kuvat kertovat korutonta kieltä siitä, miten koppi ensin riisuttiin alasti, purettiin pala palalta ja lopuksi kuristettiin hengiltä! Lohtua koko karmeudelle toi lopulta hohtava lumivaippa.
Missähän kuvan maalia säilytetään tulevana talvena?
Silmukka kiertyy ympärille!
Pyöveli viimeistelee työtään!
Loppu on tullut!
Viimeiset korahdukset!
Ohi on!
R.I.P.
Sanattomaksi vetää karskinkin kaverin! Toivotaan tässä kuitenkin olevan uuden hyvän alku!
Mantsun kopin vuonna 1960 rakennettu serkku, Kalssun koppi, hävitettiin vaivihkaa Voiman järjestämien SM -maastojuoksujen alta keväällä 2008.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa Mantsun ja Kalssun kaikki jääliikuntaan liittyvä välineistö on hävitetty. Molemmat paikat ovat enää muisto käyttäjiensä mielessä, verkkokalvolla ja paikallislehtien vuosikerroissa siltä osin, kuin niistä on jotakin kirjoitettu.
Mantsun tarina on onneksi taltioitu ja se on luettavissa tämän linkin takaa! Kalssun tilanne on edelleen lapsen kengissä.
Kuvat: Jussien Erkkilä ja Vieras kameroista sekä Nälkälänmäen Urheilusosiologian laitoksen kuva-arkistoista.