TALVI 1964 AVASI TAIVAAN PORTIT
Ainakin monelle Suur-Tyrvään natiaiselle! Paikallislehti kertoi kolmessa eri jutussa kevättalvella 1964 jääurheilun leviämisestä alueella uusien mahdollisuuksien myötä. Vammaskosken pohjoispuolelle oli valmistunut ns. Mannerheim-liiton kenttä, opettaja Väinö Lindroosin johdolla pystytettiin talkoilla Kiikan Jokisivun kenttä sekä Sammaljoelle ja Rautaniemeen oli saatu luistinradat. Näissä jälkimmäisissä kamppailtiin myös kylien välisistä mestaruuksista, joissa Rautaniemi oli tuolloin niskan päällä.
Ennen oli kaikki paremmin! Tämä pitää paikkansa ainakin ulkokenttien hoidon suhteen: "Viime talvena luistinradat avattiin marraskuun 23. päivänä ja luistelukausi jatkui huhtikuun 1. päivään, jolloin pelattiin vielä jääkiekko-ottelu."
"Luistinradoista on Kaalisaaren kenttä vilkkaimmassa käytössä, samoin sen vieressä oleva jääkiekkokaukalo, jossa pelataan Vammalan Palloseuran kotiottelut. Kuluvan vuoden aikana on kauppalan pohjoisosaan ns. Mannerheim-liiton kentälle valmistunut toinen jääkiekkorata, mutta siellä ei ole toistaiseksi ole valaistusta, joten sen iltakäyttö ei ole mahdollista. Muut luistinradat sijaitsevat Vammaskosken tehtaan lähettyvillä, Varikontien varrella lähellä uutta jääkiekkokenttää, Riipan alueella sekä Haaranmäessä."
Vammaskosken tehtaan lähettyvillä oleva kenttä tunnetaan myös nimellä Varikon kenttä. Varikontien varrella lähellä uutta jääkiekkokenttää ollut kenttä on Koivuniemen kenttä. Riipan alueen kenttä on Lousajan kenttä. Haaranmäen kenttä on Varilan kenttä ja/tai Kai Nurminen Stadion.
Tässä kohdin onkin sitten syytä tunnustaa Nälkälänmäen Urheilusosiologian laitoksen antaneen virheellistä tietoa Mantsun kaukalon käyttöönottoajankohdasta. Taannoin tehdyssä julkaisussa kerrotaan seuraavaa:
"Mantsun kentälle pystytettiin laidat ensikerran talvella 1966, kimmoke siihen on ilmeisesti tullut poikien keskuudessa kasvaneesta jääkiekkoharrastuksesta, Kaalisaaren tuulisuudesta ja Vammalan tuoreen kaupungin (1.1.1965) halusta panostaa jääurheiluun. Lopultakin oli tajuttu toisen kaukalon tarve Kaalisaaren rinnalle. Taustatietojen perusteella on helppo ymmärtää kuinka suuri edistysaskel oli kaukalon saaminen Mantsuun. Kentän käyttäjäkunta koostui pääosin sillan pohjoispuolen tytöistä ja poijista, joita 1960 - ja 1970 -luvuilla oli suuresta perhekoosta johtuen todellakin paljon."
Yllä oleva Tyrvään Sanomien juttu kumoaa väittämän laitojen pystytyksestä talvella 1966 - laidathan tulivat jo talvella 1964, eli kaksi vuotta aiemmin. Talvi 1966 oli kulminaatiopiste sille, että Mantsussa aloitettiin viralliset sarjaottelut. Merkittävin apu tähän oli valaistuksen saaminen kentälle ja tätä kautta sen käyttöajan laajentuminen. Alunperin kauppalan budjetissa ei ollut riittävästi rahaa valaistuksen saamiseen. Kun laidat oli kentälle saatu ja päivittäinen käyttäjämäärä alkanut kasvaa, kerrotaan sekä Muistolan koulun että Ammattikoulun opettajakuntien ottaneen yhteyden kauppalan/kaupungin (1965 alkaen) johtoon viestillä: "jollei kentän iltakäyttöä pystytä järjestämään, loppuu kouluista oppilaat talvikaudella!" Opettajien hätähuuto ymmärrettiin ja rahaa alkoi löytymään.
Mannerheim-liiton eli Mantsun kentän ensimmäinen harjoitusottelu pelattiin 21.1.1966 Palloseuran B- ja C-junioreiden kesken. Viralliset sarjaottelut käynnistyivät pari päivää myöhemmin 23.1.1966, joissa Palloseuran D- ja B-juniorit nöyryyttivät Kokemäen Kova-Väkeä numeroin 6-2 (D-juniorit) ja 6-3 (B-juniorit).
Yllä olevassa kuvassa näkyy Mantsun kentällä aluksi käytetty puinen maali. Tällainen maali oli maalikillin synnyn perusta.
Koska liikkuminen jäällä teräsanturat jalassa oli mukavaa, on moni mantsulainen jatkanut sitä aina näihin päiviin saakka - eikä loppua ole näkyvissä.
Kiikassa oli kaukalo Oppikoulun pihassa 60 -luvun puolivälissä. Jokisivulle saatu laidallinen luistinrata kasvatti alueen jääkapasiteettia ja oli osaksi pohjana Kiikan Riennon kiekkoilun nousuun.
Sammaljoen ja Rautaniemen kiekkoilusta on toistaiseksi hyvin vähän tietoa, kuten myös siellä pelattujen otteluiden tilastoista. Tähän saakka on ollut sellainen käsitys, että ainoa tuolta suunnalta tullut kiekkoilija on Lepistön Ilmari, mutta kiekollista elämää on siis ollut jo ennen Ilmaria!