Kari "Musa" Saarikko

kävi syntymässä Turussa 10.11.1953, kirkonkirjoihin syntymäpaikaksi merkittiin kuitenkin Säkylä. "Vammalaan muutimme ollessani kouluiän kynnyksellä. Asuimme pitkään Rajakadulla, joten Emmanmäki tuli natiaisena hyvin tutuksi monellakin tavalla, mäkeä laskettiin useammin, kuin yhden kerran! Isäni toimi yrittäjänä ja piti Kosken Radio ja TV –liikettä. Koulunkäynnin aloitin Hopulla. Muutimme Rajakadulta Lousajaan, jossa asuimme Kaukolan Ollin ja Tihveräisten naapurissa. Muistolaa taisin käydä vuoden päivät kunnes siirryin Kiikkaan oppikouluun."

"Koska asuimme lähellä Kaalisaarta, oli se luonnollisin paikka mennä touhuamaan. Lätkää sinne mentiin pelaamaan heti, kun vaan hokkarit saatiin. Kalssussa pelattiin aina valojen sammumiseen saakka ja monesti vielä sen jälkeenkin. Kalssusta tuli kotiareenani, koska asuin niin pitkään Rajakadulla. Mantsussa tulin käyneeksi lähinnä sarjamatsien tiimoilta ja jonkun verran höntsäilemässä. Sen aikaiset sarjapelit oli aika helppoja, koska olimme yleensä niin ylivoimaisia maaseutuseuroja vastaan. Kokemäet, Lauttakylät ja vastaavat voitettiin yleensä semmonen 11-0. RU-38, Hokki ja Säppi –matsit olivatkin sitten "kireitä -pelejä". Villan Iskan muistan niistä hyvin, myöhemmin pelasin Iskaa vastaan liigassa. Killinpeluusta muistan parhaiten rahan hakkaamisen seinää vasten, mutta ei tuo kiekkokilli mitenkään vierasta ole."

"Pelasin VaPS:ssa sekä omassa ikäluokassa että kävin välillä kokeilemassa "siipien kantavuutta" vähän vanhempien kavereiden kanssa, kun oman ikäisistä ei aina saanut vastusta. Taisin olla hyvinkin nuorena mukana jossakin B-junnumatseissa. Kerran pääsin mukaan miesten matsiin Kalssussa, kun miehillä ei ollut tarpeeksi pelureita. Ottivat "pojan" piruuttaan yrittämään, taisi olla muuten Ketolan "Aaron" idea. Sen muistan, että verkkareissa pelasin ja homma meni kohtuullisen hyvin. Niin, ei ne isommat tainnu mua oikein rapata!"

Tampereelle

"Muutimme Tampereelle 1969. Ilvekseen päädyin siten, että menin niiden reeneihin laidan viereen katteleen ja kysyin valmentajalta, että pääsiskö mukaan kokeileen. Tottakai ne sano, että tuu poika näyttää taitojas, siitä se sitten lähti! Pelasin ensin puolivuotta Ilveksen C -junnujen kakkosporukassa, seuraavana vuonna siirryin B –junnuihin, pari vuotta myöhemmin KooVeen A –junnuhin. Tyrvään poika sopeutui nopeasti porukkaan ja kun pelipaikan sai, niin homma oli sitä myöden reilassa. Mitaleita ei junnuvuosina voitettu, muuten olimme kyllä ihan Suomen kärkeä."

"Taisin pelata KooVeen A -junnuissa nelisen vuotta, kunnes nousin miesten porukkaan kaudelle 1972-73. SM -pronssia voitettiin liigassa keväällä 1977. Siirryin Saipaan kaudeksi 1979-80 ja pelasin siellä 1982 saakka. Alunperin mun piti lähteä Ruotsiin HV-71 riveihin, ajatus oli jo aika pitkällä, kunnes Marjamäen Pekka tuli ja sekoitti pakan. Suhosen Alpo tarjosi samaan aikaan mahdollisuutta siirtyä Saipaan ja sinne lopulta päädyin. Myöhemmin Tampereelle paluun ajatuksena oli jatkaa Ilveksessä, toisin kuitenkin kävi. "Kari Saarikko on siirtymässä Saipasta Ilvekseen, ainoa avoin asia on enää karanteeni, jonka pitäisi ratketa keskiviikkona", uutisoi Aamulehti. Karanteeni ei ratkennut koskaan ja pelasin seuraavat neljä kautta II –divaria Hilparassa, kunnes takki tyhjeni tämän homman suhteen."

Kokemuksia

"Monenlaisia hetkiä tuli koettua ja pelimiehiä nähtyä sitten Tyrväältä lähdön. KooVee aikana tuli Vladimir Jursinov porukkaan ensin pelaajavalmentajaksi ja siirtyi sitten päätoimiseksi valmentajaksi. Reilut kymmenen vuotta myöhemmin hänen piti palata uudelleen Tampereelle, mutta ottikin suunnakseen Turun ja loppu onkin historiaa. Saipassa pelasimme USA:n Olympiajoukkuetta vastaan 1979, hävisimme heille lopulta 1-4. Porukan tavoite oli seuraavan talven Olympia -kisat ja niin he sitten voittivatkin kultaa Lake Placid:ssä 1980. Porukasta jäi mieleen kovaotteinen numero seiska, O'Callahan, joka pelasi sittemmin useita kausia NHL:ssä."

"Liigakarsinnoissa voitimme Jokerit 10-4, vastustajan riveissä oli mm. nuori lupaus, Jari Kurri. Meidän porukassa pelasivat silloin mm. Matikaisen Pena, Skrikon Petri, Väätämöisen Antero ja Kukon Jouko, taisi olla kausi 1979-80."

"Suhosen johdolla käytiin ulkomailla treenaamassa, pelattiin mm. Tsekeissä ja Neuvostoliitossa. Yhdellä Leningradin reisulla vastassa oli Moskovan ZSKA, jossa pelasivat mieleen jääneet ketjut Petrov-Maltsev-Harlamov ja Lebedev-Bodunov-Anisin. Olivat pojat aika vikkeliä kavereita ja meitä vietiin lujaa!"

"Hilpara aikana pelasin myös Mölli Keinosta vastaan, Mölli edusti silloin Uudenkaupungin porukkaa."

"Tampereella oli 1970 –luvun alussa kolme SM –liigajoukkuetta: Ilves, Tappara ja KooVee. Tapa, jolla fanit tunnistivat toisensa ja sulautuivat suosikkijoukkueeseensa, oli tietenkin seuratakki. Ilves oli mulle aluksi selviö! Oli perhanan hienoo, kun oli seuratakki ja oma pelinumero hihassa - se riitti pitkään, rahasta ei osattu kuvitellakkaan."

"Pelaamisesta ei junnusarja-aikoina korvauksia tullut, myöhemmin edustusjoukkueissa sitten sen verran enemmän, ettei siviilityötä tarvinnut erikseen tehdä pelaamisen ohessa. Junnuaikana tärkeintä oli päästä pelaamaan. Näin jälkiviisasti voisi todeta, että jos kiekoilulla olisi halunnut tiliä tehdä, olisi pitänyt syntyä 25 vuotta myöhemmin."

Musa

"Tyrväältä saatu lempinimi "Musa" eli liity musiikkiin, vaan paremminkin geologiaan. Olin pienikokoinen ja jos joku isompi mua kurmuutti, niin heitin usein kaveria kivellä turpaan. Sitten eikun lujaa pakoon!"

"Tampereella sain lisänimen "Elli", joka kehkeytyi erään pelireissun alussa. Oltiin menossa pelaamaan Oppikoulu-cupia, vastustaja taisi silloin olla Tapiolan Yhteiskoulu. Odotimme koulun edessä bussia, kun viereen kurvasi Saarikon liikenteen auto, jonka kyljessä luki "Elli". Joku sitten totes, että mitäs Saarikon Elli! Monet tuntee mut Mansessa vieläkin sillä nimellä."

Kaalisaari kesällä

"Kalsussa vietettiin paljon aikaa: heitetiin keihästä, työnnettiin kuulaa, pelatiin futista ja korttia, uitiin ja tehtiin kaikenmoista muuta. Kalssun uimalaitoksella mentiin usein "littaa" – hypittiin kaiteitten välistä ylös alas – oli ihme, että kellekkään ei sattunut mitään! Kuuluin siihen harvalukuiseen kavereiden joukkoon, jotka uskalsivat hypätä kolmosesta pää edellä. Suoritin kerran uimapromootion avaushypyn, albatrossimaisen leiskautuksen kolmosesta, temppu tuli yllätyksenä myös vanhemmilleni!"

"Sain kyseenalaista kuuluisuutta pääsemällä telkkarilähetykseen, kun Vammalassa tehtiin jotakin kuvausta. Sitä en muista, mistä siinä hommassa oli oikein kysymys, mutta opettajiin se kolahti."

Kari teki aikanaan hyvin erikoisen, suorastaan tarzan -maisen, tempun pyydystämällä suuren kuhan lähes paljain käsin. Tapaus ylitti uutiskynnyksen ja sitä reposteltiin paikallislehdistössä pitkään. "Uimalaitokselle ilmestyi iso kuha, joka ui lähellä rantaa. Yritimme ottaa sitä Ylisen Antin ja useamman muun kaverin kanssa käsin kiinni, jostakin syystä se ei lähtenyt karkuun. Kun homma ottanut onnistuakseen, haimme haavin. Minä laitoin sen kalan peräpuolelle ja Antti heitti kivellä kalan eteen, jolloin se "peruutti" suoraan haaviin. Nostin kalan sitten pikkupojan voimilla laiturille. Siinä kävi vielä niin, että kuha ponkaisi viimeisillä voimillaan semmoisen kolmen, neljän metrin loikan, mutta putosi onneksi koppien puoleiselle rannalle. Kala myytiin vanhainkodille ja sain siitä 30 mk."

Kontaktit

"Syksyltä 1972 muistetaan hyvin Kassantalon alle silloin tällöin pysäköity auto, jonka kyljessä luki Kari Saarikko, KooVee. Se oli merkkinä siitä, että mies oli tapaamassa kavereitaan. Kontaktit ovat pikkuhiljaa hiipuneet, vuosiin en ole Tyrväällä käynyt. Toki monia tunnen edelleen, Rehakan Taneen olen Tampereella törmännyt. Ylisen Antti, Nurmen Timo, Nyyssösen Kimmo, Leinon Juha, Huhtaniityn Hannu, Pelttarin Hannu ja Tapani ovat päällimmäisinä mieleen jääneet."

"Tyrväältä tulleiden nuorempien kiekkokavereiden edesottamuksista mulla ei oikein tietoa ole. Toisaalta touhusin aina vähän itseäni vanhempien kanssa ja nuoremmat jäivät tästäkin syystä paitsioon. No, nämä nykyisin liigassa viipottavat Nurmisen Kaitsu ja Lehdon Mika ei ole tainneet olla syntyneetkään, kun jo Tyrväältä lähdin."

"Peliuran jälkeen jälkeen siirryin Taide- ja kehysalan perheyritykseemme, jossa on mennyt viimeiset 23 vuotta. Höntsäily on jäänyt muiden harteille. Nykyisin sitä haittaa vielä se, että jalkani murtui kuudesta kohtaan pyöräkolarin seurauksena viitisen vuotta sitten ja toipuminen on vienyt yllättävän paljon aikaa. Ensimmäisen vuoden haaverin jälkeen kävelin kepeillä."

Career Stats

Kari Saarikko (FIN)
Born 10.11.53, Säkylä, Finland
Height 175 cm
Weight 75 kg

Tilastot: http://www.eurohockey.net , http://www.hockeydb.com ja KooVeen vuosijulkaisu.

Takana valmentaja Erkki Lehvä.
Takana vasemmalta Kari Saarikko, Markku Mäkinen, Hannu Pelttari (Spaps), Kari Mäkinen, ? Mikko Talola, ?, Pauli Päivärinta, Ari Peltoniemi, (?)
Edessä vasemmalta Markku Karvonen, Seppo Koskinen, Hannu Tähtö ja Timo Koskinen.

Takana vasemmalta valmentaja ?, Jukka Kirjavainen, Tapani Pelttari, Arte Peltonen, ?, Seppo Aro (?), Ari Peltoniemi, ?, Pauli Kallioniemi, Arto Mäkinen.
Edessä vasemmalta Toivo Sankari, Esa Lindholm, Juha Korkki, Kari Saarikko (iso tupsu), Hannu Huhtaniitty ja ?.

VaPS C- juniorit 1967-1968, kuvattu Kaalisaaressa. Edessä vasemmalta: Markku Metsälä, Hannu Alantie, Pauli Vastaranta, Juha Korkki, Jukka Valtonen, Ilkka Metsälä, Toivo Sankari. Takana vasemmalta: Asko Kranni, Jukka_Pekka Selin, Matti Hirvikangas, Tauno Rehakka, Klaus Heikkilä, Antti Ylinen, Kari Saarikko sekä valmentaja Jouko Ylermä.

Paluu jääkiekkosivulle

Paluu Pääsivulle!